Suolahden Urhon jääkiekon edustusjoukkueen kapteeni Sami Pekkala on myös ÄKSän kummipelaaja. Kysyimme puolustajan kuulumisia kauden kynnyksellä.
26-vuotias suolahtelaisyntyinen, nykyään Jyväskylässä asuva Sami Pekkala laskee toimineensa joukkueen kapteenina kuusi vuotta. Luistimet on saanut sitoa jalkaan monta kertaa ennen edustusjoukkueeseen pääsyä.
– Kaverit valitsevat kapteenin joukostaan, ja ilmeisesti kokevat minun olevan luotettava pelaaja.
Joukkueen kokoonpano on kokenut monia muutoksia vuosien varrella. Tulevaan kauteen saatiin kolme kovaa pelaajaa Urhon luottopelaajien rinnalle.
– Hyviä pelimiehiä kaikki, ja lähden jäille luottavaisin mielin. Tavoitteena nousta kakkoseen kauden päätteeksi.
Joukkueessa on lukio- ja armeijaikäisiä pelaajia ja 20 vuotta edustuksessa pelannut Jari Oranen. Tähän väliin mahtuu monenlaista kokemusta kaukaloista.
SAMIN URA jäällä on pitkä. Luistimet hän sai jalkaansa pari-kolmevuotiaana. 15-vuotiaaksi asti kiinnostuksen kohde oli jalkapallo. Yleisurheiluakin on testattu, mutta joukkuelajeissa on oma viehätyksensä. Miesten joukkueeseen tuli kutsu 16-vuotiaana, edustuksen paidassa on pelivuosia takana jo kahdeksan.
Jääkiekkoon löytyy verenperintöä, sillä isoveli Lasse pelasi Urhossa pitkään ja isä Veikko toimi miesten joukkueen johtajana. 2017 syyskauteen valmistautuvasta joukkueesta löytyy myös toinenkin Pekkala, Samin pikkuveli Toni.
– Suolahden jäähalli on todella tuttu paikka, kuin toinen koti ja on siistiä pelata pikkuveljen kanssa samassa porukassa. Isoveli asuu Turussa, mutta seuraa Urhon jääkiekkoa tarkasti, Sami sanoo.
Sami pelasi välillä pari kautta Jyväskylän Diskoksessa, jossa tutustui tuoreisiin urholaisiin, Lasse Riitesuohon ja Aleksi Vanhalaan.
– On taas kiva olla täällä. Meillä on hyvä porukka ja todella mainio henki. Jos saa verrata, niin kyllä meillä Urhossa on paras henki, ja sen huomaa heti koppiin astuessaan. Pienen kylän porukassa on oma juttunsa, mitä isoista ei löydy. Vaikka puitteet hallilla ovat mitä ovat, silti lajin harrastajia Äänekoskella riittää, Sami sanoo.
JÄÄKIEKKO näyttelee elämässä isoa roolia. Lätkä vie aikaa, mutta antaa hyviä asioita takaisin. Suurin osa kavereista tulee jääkiekon kautta, joten ymmärrystä ajankäytölle riittää.
– Täytyy kyllä myöntää, että tähän palaa aikaa. Harjoittelemme kolme-neljä kertaa viikossa ja sitten vielä pelit päälle. Onneksi kulku hallille taittuu kätevästi kimppakyydein. Silloin käydään läpi päivän murheet siinä missä hiotaan pelistrategioitakin.
ÄKSän kummipelaaja Pekkalan luistimet ovat jo terävät lauantaina pelattavaan kauden ensimmäiseen varsinaiseen peliin.
– Tuon omalta osaltani näkyvyyttä ÄKSälle, ja lehdeltä saan pienen tuen, että saamme harrastaa. Jääkiekon pelaaminen on lähinnä omakustanteista hommaa. Autamme toinen toisiamme parhaamme mukaan, Sami hymyilee.
Polte kakkosdivariin on kova ja ainekset sarjanousuun ovat ilmeisen kovat.
– Periaatepäätös uuden hallin rakentamisesta lisää motivaatiota ja lajin kiinnostavuutta. Toivotan kaikki seuraamaan pelejä ja kannustamaan Urho kakkoseen, Sami toivottaa.
Urho vs. Vaajakosken Pelikaanit, lauantaina 30.9. klo 15.30 Suolahden Jäähallilla
