Kiiskinen ohitti Piitulaisen maratontaulukossa – Kumpu säilytti ykkössijan

Keskusta-konkari Risto Kumpu piti paikkansa Äänekosken kuntavaalien maratontaulukon kärjessä. Kumpu sai tuoreissa vaaleissa 83 ääntä, mikä nosti kunnallisneuvoksen kaikkien aikojen äänimäärän jo 1580:een.

ÄKSän laatima maratontaulukko henkilöityy juuri Kumpuun. Laskenta alkaa vuodesta 1972, jolloin Kumpu oli ensi kertaa ehdolla Äänekoskella.

Kumpu on ehtinyt olla ehdolla jo hurjat 12 kertaa. Valtuustopaikka jäi haaveeksi vain ensi kerralla. Vuoden 1972 kuntavaaleissa Kumpu sai 48 ääntä ja sai keskustan toisen varavaltuutetun paikan.

Kumpu on tehnyt vaaleissa tasaista työtä. Ylimmillään hänen äänimääränsä on ollut ”vain” 225. Tämä tapahtui vuoden 2004 vaaleissa.

KAIKKIEN aikojen kakkonen on vielä viime vaaleissa 180 äänellä läpimennyt Pekka Leppänen (1945–2016) yhteensä 1482 äänellään. SKDL:n ja vasemmistoliiton kansanedustajanakin neljä kautta toiminut Leppänen oli ehdolla ensi kertaa Suolahdessa 1980.

Parhaimmillaan Leppänen sai 286 ääntä Suolahden kuntavaaleissa 1992. Kovempaan lukuun Suolahdessa on yltänyt vain saman puolueen Simo Holopainen 1972. Holopainen keräsi tuolloin hurjat 347 ääntä.

Mitalipallilla tapahtui sentään yksi muutos, kun suolahtelaisdemareiden maratonvääntö kääntyi Kari Kiiskisen eduksi. 332 ääntä riitti nostamaan Kiiskisen nelossijalta ohi viimeksi vuonna 2000 ehdolla olleen Maija Piitulaisen.

Kiiskinen on kerännyt yhteensä 1443 äänen pottinsa vain viisissä vaaleissa. Jos tämä tahti jatkuu, on Kummun paalupaikka vakavasti uhattuna vuoden 2021 kuntavaaleissa.

– Olen tyytyväinen siihen, että minuun on alusta asti luotettu sekä ihmisenä että politiikantekijänä. Ehkä äänimäärässä näkyy se, että he jotka minut tuntevat tai tietävät, tietävät myös sen, että teen kuntatyötä vilpittömällä otteella. Olen hyvilläni jokaisesta tähän asti saadusta äänestä, Kiiskinen sanoo.

AIEMMIN kärkiviisikossa ollut Tapio Heimonen ei ollut tällä kertaa ehdolla. Viidennen sijan nappasikin kutossijalta ohi mennyt Rolf Nyholm. Heimosen ohi pyrähti myös Marke Tuominen. Kahdeksantena tuhannen äänen rajan ylitti Leila Lindell, joka jätti taakseen takavuosikymmenien ääniharavat Simo Holopaisen (sen vanhemman) ja Annikki Karvosen.

Nykypolvesta kärkikymmenikköä lähestyvät vahvasti Sirpa Martins, Matti Tiusanen, Piia Flink-Liimatainen, Pentti Piilonen, Kimmo Tuikka, Tommi Lunttila ja tietysti nyt 430 ääntä saanut Jari Halttunen. Jos vasta kahdesti ehdolla ollut Halttunen kerää seuraavissakin vaaleissa nelisensataa ääntä, nykyinen 20:s sija jää kauaksi.

Samaa voi sanoa tuoreesta äänikuninkaasta Juho Kautosta, jolle ehdokkuus oli myös toinen. Ensimmäisellä kerrallaan vuonna 2000 Kautolla oli 94 kannattajaa, mutta jos pottiin tulee toisen kerran puolentuhatta ääntä, niin tonnin raja paukkuu komeasti.

ON HUOMIOITAVA, että maratontaulukossa nykyisillä ehdokkailla on mahdollisuus selvästi suurempiin äänimääriin kuin aiemmin. Tilanne muuttui vuoden 2007 kuntaliitoksen jälkeen.  Esimerkiksi Sumiaisissa korkein äänimäärä laskenta-ajalta on Risto Lepänjuuren vuonna 1984 keräämät 72 ääntä.

Kummun ohella todellinen maratoonari on sumialainen Seppo Hänninen, joka oli myös ehdolla jo 1972. Pienemmän kotikunnan vuoksi Hännisen kaikkien aikojen äänimäärä on jäänyt 642:een, mutta niinpä vain tämäkin keskustakonkari meni jälleen läpi 76 äänellään.

45 vuotta sitten Hänninen sai 19 ääntä ja valittiin kolmanneksi varavaltuutetuksi.

Top 50 -lista (1972–2017)