Kaupunki hakee ratkaisua Hirvaskankaalla sijaitsevan Hirvimäen alueelle erillisen selvityksen avulla. Vuonna 2012 hankittu 53,6 hehtaarin alueelle kaavailtiin aluksi omakotitaloaluetta, mutta suunnitelmat muuttuivat. Marraskuussa ilmoitettiin, että alue onkin määrä muuttaa maa-ainesten ottoalueeksi.
Sen jälkeen Hirvimäen kohtalosta onkin kiistelty reippaasti. Torstaina kaupunki ilmoitti selvittävänsä eri tyyppiseen rakentamiseen liittyviä vaikutuksia alueella.
Maa-alue sijaitsee nelostien länsipuolella ja rajoittuu Uuraisten kuntaan. Hirvaskankaan-Koiviston osayleiskaavassa alue on osoitettu työpaikka-alueeksi. Myöhemmin alueelle suunniteltiin 60–70 omakotitalotonttia. Asemakaavaluonnos omakotialueen muodostamista varten oli nähtävillä kesällä 2013.
Nyt laadittavana on nelikenttäanalyysi, jossa arvioidaan Hirvimäen rakentamisen vahvuudet ja heikkoudet sekä mahdollisuudet ja uhkatekijät. Arvioinnissa ovat mukana alueen kaavoittaminen asumiseen, yritystonteiksi tai muuhun käyttöön.
Nelikenttäanalyysi on tulossa käsittelyyn Äänekosken kaupunginhallituksen seuraavaan kokoukseen 31. maaliskuuta. Tuossa kokouksessa on myös tarkoitus päättää Hirvimäen alueen asemakaavan jatkosuunnittelusta.
Lue marraskuinen juttu tästä.
Eikö vieläkään ymmärretä mitä aiheutetaan Hirvimäen ympäristön asukkaille ja alueen kehitykselle jatkuvalla epävarmuudella mitä alueelle tehdään .Olen ymmärtänyt että alue ostettiin valtuuston päätöksellä asuntorakentamiseen. Kaavoitukseen ja selvittelyyn on käytetty runsaasti rahaa , eikö virkamiehet ole vastuussa tuhlailevasta rahan käytöstä. Kuinka paljon on käytetty ja käytetään rahaa lukuisiin selvityksiin. Miten käy yhteistyön naapurikunnan kanssa , kun ei pidetä sovituista kaavasuunnitelmista. Saadaanko sijoitettua rahaa koskaan takaisin ?
Aluetta ei olla päätetty muuttaa maa-ainesten ottopaikaksi vaan on haluttu selvittää sekin vaihtoehto yhtenä muiden joukossa. Ja nelikenttäanalyysi on jo tehty ja se esiteltiin valtuuston iltakoulussa maanantaina. Kaupunginhallitus käsittelee siis eri vaihtoehtoja joita analyysissa on esillä.
Harille ,miksi edes tutkitaan vaihtoehtona kivilouhimoa kun tiedetään meluhaitat ja vaikutukset lähialueen asukkaille ja päiväkodille sekä koululle. Virkamiehillä on myös tiedossa se että maa-aineksen otto ei ole kannattavaa ,koska otettava alue rajoittuu pieneksi. Alueen ihmisten pitäminen löysässähirressä vaikuttaa asuntojen hintoihin ,myyntiin ja uusien rakentamiseen. Nyt nopeita päätöksiä ainakin louhinnan suhteen se ei voi olla edes vaihtoehto.
Asiat etenee lähiaikoina ja oma tuntuma on että louhintaa tai muuta maa-ainesten ottoa alueelle ei tule.
Nurmoa rakennettiin aivan Seinäjoen rajalle vuosikymmeniä. Tänä päivänä se onkin jo osa Seinäjokea ja Seinäjoella on jo tehtyjen kuntaliitosten ansiosta yli 60000 asukasta.
Äänekoskella ei itseistarkoituksen tarvitse olla Venäjän tapainen anastajan rooli. Sekä Uuraisille että Äänekoskelle riittäisi yhteistyö, joka hyödyntää molempia kuntia.
Vai onko Venäjän esimerkki malli myös Äänekoskelle?
Hiekkalaatikossakin on neljä laitaa!
Päättäjät hartioita ei leikkiä!