Kikka Raitanen piti koronapäiväkirjaa kahden ja puolen kuukauden ajan. Päiväkirja muuttui lihaksi, kun lähes lähes sata kuvaa painettiin oikeaksi kirjaksi.
COVID-19 mullisti elämän koko maapallolla. Suomeen koronaviruksen vaikutukset ulottuivat maaliskuussa, Äänekoskella korona herättiin konkreettisesti ensimmäiseen paikalliseen koronauutiseen, 5. maaliskuuta. Sen jälkeen alkoi tapahtua nopeaan tahtiin: ensin peruttiin lähes kaikki kevään tapahtumat ja pistettiin uimahallit, museot ja kirjastot kiinni. Perjantaina 13. maaliskuuta asetettiin vierailukielto terveyskeskussairaalaan ja vanhusten hoitolaitoksiin. 16.3. tuli tieto, että perusopetuksen lähiopetus siirtyy etätyöskentelyyn. 6. huhtikuuta alkoi ruoan jako koululaisille, esiopetukseen sekä lukion opiskelijoille. Äänekosken ensimmäiset koronatartunnat nousivat THL:n tilastoihin 10. huhtikuuta. Tämän verkkojutun julkaisun aikaan THL on kirjannut Äänekoskelle 49 koronapositiivista näytettä.
Äänekoskelainen Kikka Raitanen on seurannut koronauutisointia kaiken aikaa. Kikka piirtää uutiset kuviksi, jos ei paperille, niin päässään sitten. Kikka on aina syttynyt saduista, ja satuillutkin hän on, aivan lapsesta asti.
– Kerran eräs ystävä kertoi, kuinka oli voittanut hedelmäpelistä ison määrän kolikoita. Sekunnin sadasosassa näin mielessäni kuvan, jossa ystävä kulkee selkä köyryssä raskasta rahasäkkiä kantaen, Kikka kertoo kuvittavasta ja hieman huvittavastakin ominaisuudestaan nähdä asioita.
Huvittavasta – se sanottu kaikella rakkaudella. Kikan koronapäiväkirja on kaikista ikävistä uutisista huolimatta hilpeää luettavaa, sillä monen uutisen taakse kätkeytyy niitä huvittaviakin piirteitä. Kuvat ovat oivaltavia, ja monet kieli poskessa tehtyjä.
– Esimerkiksi suomalaisten vessapaperin ja makaronin hamstraus. Se oli aivan mahdottoman hauska kuvittaa, ja näin jälkeen päin katsottununa, se oli varsin huvittavaa, sillä eihän se vessapaperi tästä maasta loppunut, Kikka nauraa.
Kikan koronapäiväkirja on ajalta 1.4.-16.6.2020. Originaaleja kirjoja on kaksi: toinen Kikan pojille ja toinen työpaikalle, Karhunlähteen päiväkotiin. Kikka painatti 30 kappaleen erän kirjoja antaakseen niitä lahjaksi läheisille ja ystävilleen.
– Kuvia kirjaan tuli reilu sata. Uutiset, jotka olen piirtänyt ovat paikallisia, valtakunnallisia tai globaaleja. Uutinen on voinut olla pienikin, joka on jäänyt monelta huomaamatta. Päiväkirjaa selatessa huomaa miettivänsä, kuinka maailma muuttui täysin koronan myötä, Kikka huokaa.
Kuvissa vilahtelee presidentit Putin, Niinistö ja Trump. Myös kuningatar Elizabeth II on ikuistettu koronapäiväkirjaan.
– Putin ja Trump ovat olleet varisin herkullisia piirrettäviä heidän ulostulojensa myötä. Itselleni ehkä juuri Putin on lempihahahmo, Kikka nauraa.
Totta kai huomiota ovat saaneet Venäjän ”yllättävän vähäiset” koronakuolemat, Trumpin twiittaus siitä, kuinka kloriitti nautittuna tai piikiettynä tappaa koronan(kin).
– Huomiotta ei ole jääneet uutiset maskiepisodistakaan. Uutiset ovat muuttuneet farssiksi, ja on tullut mieleen, että unessako ollaan. Piti hieraista silmiä, kun kuuli, kuinka katolinen pappi Timothy ruiskutti vesipyssyllä pyhää vettä ihmisten päälle, Kikka nauraa.
Uutisia seuraavat suomalaiset ovat oppineet uuden sanan: hybridistrategia. Pääministeri Sanna Marin on korostanut kymmenissä puheenvuorossaan, että hallituksen hybridistrategia ei ole joko tai -strategia, vaan se on sekä että -strategia. Hybridistrategian avulla siirryttiin yhteiskuntaa koskevista rajoitustoimenpiteistä kohti testaa, jäljitä, eristä ja hoida -toimintamallia.
– Se on toiminut meillä hyvin, ja varsinkin nyt täällä Äänekoskella, kun saimme jäljitettyä 12. syyskuuta ilmi tulleen tartuntaketjun erinomaisesti, Kikka kiittelee.
Korona on synkkä aihe. Ei kuitenkaan niin synkkä, ettei siitä voisi hieman vitsiä veistää. Tai sanotaan näin: me ihmiset teemme tästä vakavasta, helposti leviävästä ja tappavasta viruksesta vitsikkään – aivan omilla erikoisilla toimillamme.
– Jos joku nyt huolestuttaa, niin ihmisten välinpitämättömyys. Sen näkee kaupoissa kun ei käytetä maskeja tai käsidesiä. Huolestuttaa myös se, että ihmiset lähtevät liikkeelle tartuttamaan toisia, ja pahimmassa tapauksessa niitä hauraampia ihmisiä, eli vanhuksiamme. Nähtäväksi jää, onko kahden metrin turvaväli meille uusi normaali. Tämä on sukupolveni ensimmäinen pandemia, se oli itselleni tärkeä aihe pistää yksiin kansiin ja muistoksi pojilleni sekä tuleville polville, Kikka Raitanen sanoo.
