Keihäänheiton salojen tutkimus on Suomessa huippuluokkaa. Kiitos siitä kuuluu etenkin Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus KIHUlle, joka on uutterasti kehittänyt keihäänheiton mittaus- ja analysointimenetelmiä.
Tätä mieltä ollaan myös Äänekoskella, SUL:n lajivalmentaja Kimmo Kinnusen ”tallissa”. Julkisuuteen nousseen siru- eli älykeihään kehitystyö on Kinnusen mukaan vielä selvästi kesken.
Älykeihääseen ruuvataan mikrosiru, joka mittaa keihään lähtönopeuksia ja kulmia ja näin harjoittelun kaikki heitot voidaan analysoida ilman huomattavasti raskaampaa KIHUn laitteistoa. Keihästä on jo testattu ja sen käyttöä tullaan laajentamaan. Muista lajeista sirua on kokeiltu muun muassa koripallossa.
– Älykeihäs-projekti on Lauri Kettusen ja Tampereen teknillisen korkeakoulun juttu. Keihäitä on vielä liian vähän ja siruja ei ole parhaissa keihäissä. Tekniikka ei riitä pojilla vielä siihen, että saataisiin heittojen pituuteen tärkeimmät muuttuvat tekijät, Kinnunen arvioi uutuutta.
– Hyvä se on, muttei lähelläkään KIHUn mittauksien veroinen asia. Ero on valtava.
KIHUUN LUOTTAA myös maamme ykkösheittäjä Tero Pitkämäki, joka kertoo viime vuosien teknologian kehityksen olleen merkittävää. Suomi onkin nyt edelläkävijä, kun muutama vuosi sitten oltiin vielä muita maita jäljessä.
– Kun urani alkuaikoina heittojani kuvattiin VHS-nauhalle, pääsin itse näkemään ne muutaman päivän kuluttua, jolloin yksittäisen heiton tuntemukset olivat jo unohtuneet, Pitkämäki muistelee.
Nyt heittoja kuvataan kahdella 250 kuvaa sekunnissa ottavalla suurnopeuskameralla ja heitot ovat heti analysoitavissa. Heittäjä pystyy vertaamaan omia tuntemuksiaan heitosta mittaustuloksiin, joita ovat mm. keihään lähtökulma, vetonopeus ja -matka sekä varatalon asento. Piikkareihin asennetuilla voimapohjallisilla mitataan, mitä jaloissa tapahtuu heiton aikana. Mitattavia asioita ovat mm. jalkojen voimantuoton suuruus, paineen jakautuminen jalkapohjien alla sekä voimantuottoajat. Lähestymisnopeutta mitataan tutkalla.
Keppi, rata ja Pitkämäki. (Kuva: Chell Hill)
Mittauslaitteistoa voidaan käyttää sekä ulkona että sisällä, jossa seinään heitettäessä pystytään mittaustuloksista laskemaan myös kuinka kauas keihäs olisi ulkona lentänyt.
Vaikka tekniikka onkin kehittynyt, vie laitteiston käyttö edelleen aikaa sen verran, että mittaukset eivät ole jokaviikkoisia.
– Koen hyvin tärkeänä, että suorituksen näkee heti. Mittausten myötä itselle alkoi tulla mielikuvia siitä, millainen on hyvä heitto. Aiemmin käsitys perustui omiin tuntemuksiin sekä valmentajan näkemyksiin. Mittaustulokset ovat aika armottomia, mutta niitä on helpompi uskoa kuin valmentajaa, joten nykyisin tulee hänen kanssaan suorituksesta harvoin tulee ristiriitoja, toteaa Pitkämäki.
Hänen mukaansa tekniikan hyödyntämisen lisäksi tarvitaan riittävästi myös perinteistä valmentajan seurantaa. Ruutu rajaa helposti yksityiskohtiin ja kokonaisuus jää tällöin liian vähälle huomiolle.
URHEILIJA PYSTYY vertaamaan heittojaan aiempiin tuloksiin ja analysoimaan harjoittelun vaikutusta. Tällä on Pitkämäen mukaan hyvin suuri henkinen vaikutus, sillä heittotekniikan muuttaminen on hidasta ja aikaa vievää. Heiton onnistuminen on vahvasti sidoksissa keihään lähtönopeuteen, johon heittäjän lähestymisnopeus vaikuttaa yllättävän vähän eli vain 20-30 prosenttia. Lopputulos on siten pääosin kiinni heittäjän asennosta heittohetkellä eli keihään irrotuskohdasta, vetomatkasta, tukijalan toiminnasta, lantion ja hartian kierrosta ja lihaskoordinaatiosta. Näitä kaikkia pystytään nykyisin analysoimaan ja siten myös korjaamaan haluttuun suuntaan.
– Yhtä ja ainoaa oikeaa heittoasentoa ei ole olemassa, sillä siihen vaikuttavat yksilöerot. Mittaustuloksilla voidaan etsiä heittäjän vahvuudet ja niitä kannattaa kehittää. Näin päästään pitkälle, toteaa Pitkämäki.
Tekniikkaa hyödynnetään myös kehon palautumiseen harjoituksen jäljiltä sekä ennaltaehkäisemään vammoja. Tero Pitkämäellä on käytössä BEMERin biofysikaalinen laite, josta hänellä on hyviä kokemuksia. Laitteen vaikutuksen ilmoitetaan perustuvan signaaliin, joka elvyttää mikroverenkiertoa. Myös sähköhierontalaite on ollut vuosia käytössä.
KINNUNEN YLISTÄÄ KIHUN ja suomalaisen keihäänheiton jo yli 20 vuotta kestänyttä taivalta.
– KIHU on Muutos-ryhmän myllerryksissä selkeästi paras ja ahkerin Huippu-urheilu yksikkö, joka oikeasti on urheilijan ja valmentajan apuna. KIHUn porukka ei suomeksi sanottuna ole jäänyt selittelemään ja käsiä heiluttelemaan, vaan toimii ja tekee erittäin aktiivisesti arvokasta työtä keihäänheitonkin taustalla, Kinnunen kehuu.
– Tänä talvena tärkein juttu on saada nopean palautteen ohjelmat ja kuvaukset toimimaan, jolloin välitön palaute onnistuu harjoituksissa. Tämä projekti on jo kalkkiviivoilla ja tulee kevään aikana leirimittauksissa mukaan. Edelleen yhtenä tärkeänä kehittämiskohteena Kihu pyrkii tarkentamaan heittäjäkohtaista analyysiä, henkilökohtaisiin vahvuuksiin nojaten. Kahta muuta asiaa ei ole vielä varaa aukaista liikaa, koska ne tuovat meille toivottavasti selkeää kilpailuetua.
Kinnunen pitää tärkeänä sitä, ettei testauksia ja mittauksia tehdä vain niiden itsensä takia. Kyse on yhteistyöstä, jossa mietitään, mikä on tärkeintä jokaiselle heittäjälle henkilökohtaisesti.
– On tärkeää löytää niitä pieniä asioita päivittäiseen valmennukseen ja samalla myös itse tutkia oman lajin saloja, olla siis kiinnostunut omasta lajistaan. Ensin pitää tutkia ja sitten hutkia.
SUL:N EM-RYHMÄÄN valittu ÄU:n Jami Kinnunen hyödyntää myös KIHUn tarjoamia mahdollisuuksia. Tänä talvena Jami tulee olemaan kaksi kertaa leireillä liikeanalyysissä ja yhden kerran Jyväskylässä, voima-antura levy analyysissä.
– Molemmissa mittauksissa mitataan tietysti normaalit keihään lähtönopeudet, kulmat, kehon nopeus, sivuttaiskulmat jne. Näin saadaan nuoren miehenalun tutkimustietoa kirjattua pitkin uraa ja sieltä materiaalin kerryttyä, voidaan tutkimuksellisesti hyödyntää heittäjäkohtaista tietoa. Jokainen keihäänheittäjä–valmentaja-pari tekee omat johtopäätöksensä tuloksista ja siitä, miten paljon he itse hyötyvät niistä harjoittelun tukena.
Kehitteillä on myös suomalainen kilpailukeihäs, jollaisia ei ole ollut saatavilla vuosiin. Tavoitteena on saada se mukaan seuraaviin, vuoden 2016 Rio de Janeiron olympialaisiin.
