Perinteinen kirjallisuusmatinea järjestettiin sunnuntaina Koskelassa.
Tämän vuoden kirjailijavieraat olivat Johanna Venho, Antti Heikkinen, Antti Rönkä sekä ÄKSän päätoimittaja Marjo Steffansson. Sekä tilaisuuden juontajan Jaana Tanin että kirjailijoiden puheenvuoroissa otettiin kantaa sanoihin vuorovaikutuksen ja tiedon levittämisen välineenä. Tupa oli tuttuun tapaan aivan täysi, ja väliajalla joulutortut ja myynnissä olleet kirjat tekivät kauppansa.
Tilaisuuden aloittanut Antti Rönkä kertoi Äänekosken olevan hänelle tuttu paikka lapsuuden mökkireissuilta. Puheenvuorossaan hän avasi kirjoittamisen merkitystä paitsi vuorovaikutuksessa, myös omien tunteiden käsittelyssä. Röngän esikoisteos käsittelee vahvasti koulukiusaamista ja sen vaikutusta identiteettiin.
– Jalat ilmassa kertoo siitä, mistä en ole aiemmin pystynyt puhumaan. Kirjassa saa ja pitää sanoa niitä asioita, joita ei ole voinut sanoa kasvokkain, Rönkä muotoili.
Marjo Steffansson esitteli juttusarjasta alkanutta kirjaprojektia ja tutkimusmatkaansa elokuvaohjaaja Mikko Niskasen elämään toisen taiteenlajin, elokuvan kautta.
– Nälkä kasvoi syödessä, ja tarina kasvoi artikkeleista kirjaksi. Oli hienoa, että Jorma (Niskanen) opasti minua tällä matkalla, Steffansson kiitteli.
Johanna Venho kertoi biofiktion kirjoittamisen vaiheista. Pöydän ääressä Antti Heikkinen.
Nilsiäläinen Antti Heikkinen kiitteli vuolaasti Koskelan tilaisuutta ja paikalle saapunutta yleisöä. Heikkisen huumorin sävyttämä puheenvuoro otti kantaa paitsi kirjailijaksi kasvamiseen, myös maaseudun merkitykseen populäärikulttuurissa.
– Maakunnasta tuleva hahmo on aina pikkusen klovni. Omia juuria ja identiteettiä pitää arvostaa ja kunnioittaa. On hienoa huomata, että tällaisia tapahtumia järjestetään kaupunkien ulkopuolella, ja että kirjat kiinnostavat, Heikkinen totesi.
Johanna Venhon historiallinen romaani Ensimmäinen nainen rakentaa Sylvi Kekkosen muotokuvaa historiallisten lähteiden ja dramatisointien pohjalta. Venho muistutti puheenvuorossaan, että kirjallisuuden tehtävä yhteiskunnassa on tehdä näkymätön näkyväksi. Äänekoski-yhteyskin löytyi, sillä Venho kertoi äitinsä syntyneen Suolahdessa.
– Kiinnostuin Sylvi Kekkosesta sattumalta, kun tartuin lähikirjaston poistohyllyssä hänen koottuihin teoksiinsa. Ensimmäinen nainen on kirjallinen muotokuva, tulkintani valtakunnan äidistä ja hänen maailmastaan, Venho kertoi Finlandia-ehdokkaaksikin valitusta teoksestaan.
Upeista musiikkiesityksistä vastasivat Ala-Keiteleen musiikkiopiston oppilaat.
Antti Heikkinen, Antti Rönkä, Marjo Steffansson ja Johanna Venho.
