Äänekosken ammattikoulusta valmistui vuonna 1966 11 kirvesmiestä. Heistä viisi tapasi toisensa uudelleen 50 vuotta valmistumisen jälkeen.
POKEN henkilökunnan ruokalassa naureskellaan ja muistellaan. Pöydän ympärille on kerääntynyt salskeita, hieman harmaantuneita herroja. He olivat KI 2-luokka vuosina 1964-66. Äänekosken ammattikoulun historian toinen kirvesmiesluokka.
Luokkakokouksen idea lähti Pertti Lahtisen päästä. Lahtinen kysäisi vuosi sitten entiseltä luokkakaveriltaan, kansanedustaja Lauri Ihalaiselta, olisiko luokkakokouksessa ideaa.
– Siitä se sitten lähti. Hain täältä koululta oppilasluettelon, toimitin sen väestörekisterikeskukseen, josta sain luokkalaisten osoitteet. LLÄhetin heille sitten kirjeet. Kuusi meistä on vielä hengissä, joskin yksi ei polvileikkauksen takia päässyt paikalle, äänekoskella yhä asuva Lahtinen kertoo.
”Poikaporukka” sai POKElla hyvän vastaanoton. Henkilökunnan kanssa miehet kiersivät koulun käytävillä, vanhassa luokassaan ja tekivät kierroksen myös kaupungilla. Pikkubussillinen kirvesmiehiä kävi tarkistamassa myös, että kouluaikoina rakennetut talot Kannelsuolla ja Markkamäessä ovat yhä pystyssä.
Vaikka suurin osa päivää on ollut iloista naureskelua, on hetkittäin myös herkistytty.
– Kyllähän nämä vanhat muistot tulevat pintaan. Mutta kiva päivä on ollut, Ihalainen kertoo.
– Ja meillä on aina ollut hyvä yhteishenki, Ossi Rantakömi lisää.
– Ei ollut turhia kuppikuntia ja oltiin kyllä tunnollisia opiskelijoitakin, Lahtinen muistelee.
Kirvesmiehiin kuuluivat Lahtisen, Rantakömin ja Ihalaisen lisäksi Seppo Poikonen ja Antti Finni. Paikalla oli myös ”poikien” entinen liikunnan opettaja Antti Lehtonen.
– Näistä miehistä huomaa, että he ovat tarttuneet elämässään toimeen. Koulutus oli siihen aikaan harvinaista herkkua ja sitä tehtiin tahdolla. Yrittämisen ja tekemisen henki on jäänyt heihin elämään, Lehtonen sanoo.
Hienon iltapäivän päätteeksi kahvipöydässä lyödään lukkoon jo seuraavakin tapaaminen.
– Kunhan eduskuntatalon remontti valmistuu ensivuonna, näyttäisin teille mielelläni eduskuntaa. Eikö se olisi hyvä tapa tavata uudestaan? Ihalainen kysyy kavereiltaan.
– Joo! Se olisi todella hienoa, muu porukka nyökyttää.
Näiden kirvesmiesten yhteinen tarina ei ole siis vielä ohi. Ja kirvesmieshän on aina kirvesmies.
– Kirvesmiehiä ollaan loppuun saakka! joku huikkaa ja saa luokkatovereiltaan hyväksyvät naurut.
Luokkakuvassa ylärivi: toinen vasemmalta Ossi Rantakömi, kolmas vasemmalta Seppo Poikonen, viides vasemmalta Antti Finni.
Alarivi toinen vasemmalta Pertti Lahtinen, kolmas vasemmalta Lauri Ihalainen.
