Kiuasuon tuulivoimaosayleiskaavaa esiteltiin yleisölle – keskustelua käytiin asiasta monella eri äänenpainolla.
Kiuassuon tuulivoimahanke sijaitsee Äänekosken kaupungin ja Laukaan kunnan alueilla. Äänekosken kaupunginhallitus päätti 2.12. kokouksessaan saattaa vireille Kiuassuon tuulivoima-alueen osayleiskaavan laatimisen. Sen osana on tehty myös osallistumis- ja arviointisuunnitelma, jota esiteltiin 9.tammikuuta Suolahtisalissa järjestetyssä avoimessa yleisötilaisuudessa. Kuulolle kysymyksineen saapui 60 aiheesta kiinnostunutta.
Kiuassuon hankkeen YVA-ohjelma valmistui syyskuussa. Ohjelma on ensimmäinen vaihe kaksivaiheisessa ympäristövaikutusten arviointimenettelyssä. Kaavaehdotus ajatellaan saatavan nähtäväksi kesällä 2025 ja tavoitteena on, että kaavamenettely etenisi hyväksymiseen keväällä 2026.
Kiuassuon kaava-alueelle suunnitellaan enintään 14 voimalan kokonaisuutta. Alustavasti voimaloista 11 sijoittuu Äänekosken kaupungin ja 3 Laukaan kunnan alueille, 1 700 hehtaarin pinta-alalle. Kaava-alueen etäisyys Äänekosken keskustaan on noin 19 kilometriä ja Laukaaseen 15 km. Suolahteen tulisi matkaa 4 km ja Sumiaisiin 8,4 km.
Voimaloiden yksikköteho tulisi olemaan enintään 10 MW ja kokonaiskorkeus enintään 300 metriä.
Eoluksen järjestämässä tilaisuudessa paikalla olivat myös Äänekosken kaavoituspäällikkö Nina Marjoniemi ja Laukaan Laukaan kunnasta Mari Holmstedt. Kaavahanke etenee kuntien yhteisillä kaava-asiakirjoilla, aina kaavan hyväksymisvaiheeseen, jossa molemmat kunnat päättävät kaavan hyväksymisestä alueellaan.
– Kaavoituksen palautteet lähetetään konsultille, helmikuun alussa, eli tammikuun loppuun on mahdollista palautteeseen, Marjoniemi sanoi.
Eolukselta yleisöön eteen astuivat hankepäällikkö Juho Laine-Ylijoki ja hankekehityspäällikkö Johanna Laaksonen.
– Eoluksella Suomesa on noin 5,2 gigawatin verran uusiutuvan energian hankkeita, jotka työllistävät 30 henkilöä, Jos Kiuassuon hanke toteutuu, se tuottaisi sähköä noin 370 000 megawattituntia vuodessa, Laine-Ylijoki kertoi.
Suunnittelun lähtökohtana on Äänekosken uusiutuvan energian strategia, jota huomioidaan suunnittelussa.
– Kaava-alueella ei ole asuin- ja lomarakennuksia. Asuinrakennusten ja tuulivoimaloiden väliseksi etäisyydeksi pyritään saamaan vähintään 1,5 kilometriä. Alue on suurimmaksi osaksi rakentamatonta metsäaluetta. Suunnittelualueella sijaitsee yksi luokiteltu pohjavesilalue ja kahden kilometrin etäisyysvyöhykkeellä kaksi luokiteltua pohjavesialuetta, yleisölle kerrottiin.
Ville Kivimäki peräsi osallistumisen esimerkkejä, jotka on huomioitu kaavaa valmistelussa.
– Käydään palaute läpi ja tehdään vastineet ja huomioidaan ne kaavaan, Kivimäki sanoi ja kysyi vielä kuinka paljon joudutaan kaatamaan metsää tuulivoima-alueen vuoksi.
– Yksi turbiini kaikkine huoltoteineen vaatii noin 3 hehtaaria metsää. Alueella on hyvä metsätieyhteys jo nyt, eli todennäköisesti joudutaan kaatamaan metsää vähemmän. Metsänhakkuutarve minimoidaan, eli ennustan noin 40 hehtaaria metsää, tarkemmat laskemat tehdään myöhemmin Laine-Ylijoki vastasi.
Konneveden asukkaiden vaikutusten perään kysyttiin myös.
– Palautetta voi antaa joko Laukaaseen tai Äänekoskelle.
Rolf Nyholm kysyi käyttääkö yritys suomalaista työvoimaa hankkeen toteuttamiseen.
– En osaa sanoa 100-prosenttisen varmasti, mutta kerron, että Pyhäjoen hankkeessa käytettiin paikallista työvoimaa, eli en voi luvata, että joka ikinen työntekijä on suomalainen, Laine-Ylijoki
Riitta Kinnunen kysyi kuinka pitkälle 300 metriä korkeat voimalat näkyvät, esimerkiksi Suolahden keskustaan.
– Vaikea antaa suoraa vastausta, YVA-selostusvaiheessa tehdään havainnekuvat, jossa asia tulee näkymään.
Näkyvyysrajoihin tuli yleisöltä kommenttia, ja lupaus Eolukselta, että suunnittelun edetessä asia selviää.
Saarikkaan kylältä kysyttiin, onko Eoluksella yhtään rakennettua tuulipuistoa ja kuinka paljon hankkeista euroja jää Suomeen
– Ei ole vielä. Olemme tuoneet rakennusvaiheeksi kolme tuulipuistoa, lähin Lestijärvelle. Lähivuosina Eolus-brändille on tulossa omia tuulipuistoja. Kiuassuon hanke on keskivaiheen kehitysvaiheessa, ja meillä on hakkeita myös alkuvaiheessa sekä henkkeita, jotka ovat jo paljon pidemmällä. Hankkeita on vaiheessa ja yrityksen selviytyminen perustuu siihen, että saamme hankkeet toteutettua. Olemme ruotsalainen, vakavarainen yritys, jonka toimintaa rahoittaa emoyhtiö, joka sijaitsee Ruotsissa. Tästä hankkeesta jää kiinteistöverot kuntiin ja perustamme hankkeelle Kiuassuo Oy:n josta tulee yhteisöveron tuottoa kuntiin. Jos hankeen ostaa suomalainen toimija, rahat jää Suomeen. Yleensä näitä ostaa rahoitus- tai energiayhtiöt.
Mervi Kautto Äänekoskelta toivoi, ettei hanke tule koskaan toteutumaan.
– Äänekosken strategiassa sanotaan, että etäisyys voimaloihin on 2,5 kilometriä. Mitä etäisyyttä tässä nyt tullaan käyttämään. Tai mitä vaihtoehtoja etäisyyksiin on. Välkehaitta on melkoinen asukkaille, jotka asuvat voimalan liepeillä.
– Kaavoituksessa 1,5 kilometriä on minimi, ja miten se suunnittelussa muuttuu, on kuntien päätösten vallassa.
Satu Pasanen kysyi yva-selvityksen valmistumisen aikataulua ja käytetäänkö selvityksen pohjassa vanhaa äänimallinnusta.
– Ensi kesän aikana valmistuu, mutta todennäköisesti aikataulu venyy. Ohjelmistojen melumallinnus käyttää melumalleja, juuri sillä korkeudella missä turbiini on.
Sirpa Martins toivoi Äänekoskelle uusiutuvaa energiaa asukkaita kuunnellen.
– Käyttäkää puheenvuoroja, että päätöksentekijät saavat näkemyksiä, Martins muistutti.
Saarikkaalla on vaikuttava maisema-alue ja tuulipuistosta tulee maisemahaittaa turbiinista numero 13. Onko nyt se vaihe, että pitää moittia, Saarikkaan suunnasta kysyttiin.
– Voimalan sijoittelu saattaa kaavakartassa muuttua, eli tähän voidaan vaikuttaa, kun yva-selityksiä aletaan tehdä.
Jatkokysymys: kuinka pitkä on tuulivoimalan käyttöikä.
– Tällä hetkellä noin 35 vuotta. Elinikä on kasvanut viime vuosista.
Henri Kytömaa kertoi, että tuoreimman Luonnovarakeskuskuksen tutkimuksen mukaan hirvet kiertävät tuulivoimalan 3,5 kilometrin päästä. Jos joku pitää tuotantoeläimiä tuulipuiston lähellä, niin onko sitä eläimille ja liiketoiminnalle liiketoiminnalle haittaa, eli kuinka Eolus reagoi mahdoillisiin haittoihin?
– Tällä hetkellä en pysty vastaamaan näihin kysymyksiin. Mutta voin vastata, että eläimistöön tehdään selvityksiä. Emme ole tietoisia, että teillä on tila lähellä hankealuetta. Tämä on yksi syy, miksi haluamme kuulla mielipiteitä, jotta voimme reagoida nopeasti, Eolouksen edustajat sanoivat ja ottivat Kytömaan yhteystiedot ylös.
Kaisa Marila asuu Jurvon natura-alueella ja kysyi teleoperaattoreiden toimintahäiriöistä.
– Viime kesänä oli MM-rallit ja meillä meni tietoliikenneyhteydet kokonaan lähilinkin kuormittuessa. Olen huolissani, vaikuttaako tämä asukkaiden teleyhteyksiin.
– Jos tulee haittaa, on meidän vastuulla korjata verkkohäiriöt, Laine-Ylijoki sanoi.
Marila kysyi, mikä on myllyjen vähimmäismäärä, jotta hanke toteutuu.
– Jos saadaan lyhyempi sähkönsiirto, pärjäämme yhdeksällä myllyllä, Laine-Ylijoki jatkoi.
Marke Tuominen ihmetteli kuinka suunnitelmassa voi olla 14 kaavaa, kun hänen mukaansa maakuntakaavassa ei seudullista merkintää ole. Nostetaanko korkeutta lisää, että saadaan tehoa lisättyä?
– Omien selvitysten mukaan, 14 turbiinia mahtuu. Jos vähennetään myllyjä, niin maksikorkeutta, 300 metriä, ei voida ylittää, Laine Yiljoki sanoi.
Hän kertoi kuinka Pihtiputaan tuulivoimalat ovat vaikeassa paikassa ja Äänekosken hanke näyttää kohtuulliselta. Korkeus on kova, eli onko Suomessa turbiineita, jossa korkeus on saavutettu.
– Korkein rakenteilla oleva voimala on 250-metrinen, jossa napakorkeus on 160 metriä. 300 metrin korkeus antaa suunnitelmaan joustovaraa, eli jos hanke toteutuu, tulee voimala oleva maksimissaan 250 metriä, mutta voimme varustautua korkeampiinkin, Laine-Ylijoki sanoi.
Kun alueen koko on 1700 hehtaaria, niin kuinka paljon se vaikuttaa virkistyskäyttöä, onko rajoituksia?
– Ei ole rajoituksia voiko alueella metsästää, marjastaa tai sienestää, eli liikkua voi vapaasti.
Kari Kiiskinen kiitteli Eoluksen edustajia hyvin järjestetystä tilaisuudesta. Hän sanoi, että asukkaiden kuuleminen on todella tärkeää.
– Olen mielenkiinnolla mukana kuulolla, mitä asukkaamme ovat mieltä, ja sen pohjalta me päätöksentekiijät tehdään päätöksiä. Onko tässä yhtyessä myös Kiuassuon ennallistaminen mahdollista, jos hanke toteutuu eli onko asiaa tutkittu, Kiiskinen kysyi.
Laine-Ylijoki sanoi, että Kiuassuon ennallistaminen on nyt siinä vaiheessa, että maan omistajat tekevät juuri parhaillaan siitä päätöstä.
– Jos he lähtevät tekemään ennallistamista, me olemme siinä mukana.
Kimmo Tossavainen oli vahvasti tuulivoimaa vastaan.
– Ei kannata uskoa mitä nyt luvataan. Kun rakennuslupa saadaan, niin nämä henkilöt eivät ole vastaamassa haitoista.
Tossavainen sanoi, että voimaloiden lavoista irtoaa mikromuovia.
– Terveyshaitat on tutkittu, ja jos yhdestä voimalasta irtoaa vuodessa 40 kiloa mikromuovia, niin se tekee 520 kiloa 14 turbiinin osalta epoksihartsijätettä pohjavesialueelle. En voi ymmärtää, kuinka Suomi sallii näiden yhtiöiden pilata meidän luontoa, Tossavainen sanoi.
Eoluksen edustajat toivat tutkimustietoa Ruotsista, jossa on kaksi kertaa enemmän tuulivoimaloita kuin Suomessa.
– Tuulipuistot eivät ole mikromuovin suurin levittäjä. Ruotsissa on laskettu tuulivoimaloiden tuottavan 0,6 tonnia mikromuovia, kun samalla tieliikenteestä vapautuu 8000 tonnia, puhumattakaan pikamuodin pesusta, joka on 300 tonnin luokkaa, Eoluksen edustajat laskivat.
Antti Peltomäki ei halua, että hanke Äänekosken alueella etenee.
– En ymmärrä, kuinka minimietäisyyksiä voidaan tulkita näin eri tavoin. Jos minä olen perustamassa teollisuuden yritystä natura-alueelle, pohjavesialueelle tai asutuksen lähelle, niin en saisi ikinä lupaa sille. Miten alueella asuvat ihmiset eivät saa päättää, vaan päätös jää meille päättäjille tehtäväksi. Myllyjen määriä vaan lisätään, vaikka lehdessä lukee, kuinka kiinteistöveron tuotosta valtio ottaa 50 prosenttia, kiinteistöveron arvo tuntuu tippuvan koko ajan valtion kassaan. Jos kunta on saanut myllystä 10 000 euroa, ja toiminta loppuu, niin ei sillä rahalla hävitetä edes yhtä myllyä, Peltomäki sanoi.
Eoluksen edustajat muistuttivat, että juuri sen vuoksi tilaisuuksia pidetään, että asukkaat saavat äänensä kuuluviin.
Satu Lamberg vastustaa tuulivoimaa voimakkaasti.
– Ympäristölaki kieltää ehdottomasti, yksiselitteisesti, pohjaveden pilaamisen, jopa pohjaveden pilaantumisuhan alle saattaminen on ympäristörikos. Tämä tarkoittaa sitä, että pohjavesialueen lähelle rakentaminen asettaa pohjaveden pilaantumisen uhan alle. Pilaantumisuhkaa ei voi poissulkea tässäkään hankkeessa. Paras tapa ehkäistä pohjaveden saastuminen on se, ettei myllyjä rakenneta. Se on niin yksinkertaista, Lamberg tykitti.
Yva- ja kaavaprosesissa suunnittelun lähtökohtana on juuri se, että asiat tarkastellaan prosessissa.
– Tämän avulla päättäjät tekevät päätöksiä, että kuinka jatketaan. Odotetaan prosessi loppuun, Laine-Ylijoki sanoi.
Vesa Jormakka kiitteli Eolouksen väkeä, että tulivat rohkeasti ottamaan iskut vastaan.
– Tuulivoimalla pestään asioita vihreäksi ja samalla tuhotaan metsät. Kun on tuulinen päivä, niin mihin sähkö menee, kun sitä ei voida varastoida – Eestiin ja Ruotsiin – ja se on bisnestä, eli onko tämä oikeaa kunnallispolitiikkaa.
– Tuulivoima omalla sähköntuotannollaan korvaa oman elinkaarensa päästöt viidessä kuukaudessa. Olemme jo käyneet Valtran kanssa keskustelua, että he olisivat valmiita ostamaan lähisähköä Kiuassuolta, Laine-Ylijoki vastasi.
Matti Virtanen halusi korjata väitteitä 2,5 kilometrin minimietäisyydestä asutukseen.
– 2,5 kilometriä tai 10 x napakorkeus. Ne ovat kaksi erillistä asiaa, eli jos napakorkeus on 160 metriä, niin silloin etäisyyden tulee olla 1,6 kilometriä, Virtanen sanoi.
Tilaisuutta seurasi etänä viitisenkymmentä kuulijaa. Eoluksen edustajat lupasivat kirjata tilaisuudesta muistion, jossa vastataan myös verkossa esitettyihin kysymyksiin.
