Äänekosken kirjaston ja Koskelan järjestämässä perinteisessä kirjailijamatineassa viihdyttiin jälleen Äänekoskella.
Jaana Tanin juontama tilaisuus veti Koskelan saliin värikkään joukon kirjallisuusintoilijoita, jotka saivat jälleen pienen häivähdyksen kirjailijan maailmasta. Tanin kysymät kysymykset toivat matineaan hyvää rytmiä ja näkökulmia.
– Lukemalla meillä on mahdollisuus sukeltaa toisenlaisiin maailmoihin, Tani aloitti matinean.
Anna Roimela, Tuuli Piltonen ja Niko Dahlblom pitivät huolen,e ttei koko iltapäivä menisi pelkkään puhumiseen.
Pasi Pekkola kirjoitti rajusta aiheesta, joka sai juontajankin kyyneliin.
Taina Latvalan tarinoista voi löytää itsensäkin.
Ala-Keiteleen musiikkiopiston nuoret lahjakkuuden Niko Dahlblom ja Tuuli Piltonen viihdyttivät yleisöä koskettavilla kappaleillaan. Anna Roimelan säestyksellä tulkittiin Paula Vesalaa ja Paula Koivuniemeä, Robinia, Johanna Kurkelaa ja Antti Tuiskua.
KORIPALLOKENTILTÄKIN tuttu nuori kirjailija Pasi Pekkola avasi matinean. Monia varmaan mietitytti miehen tarina kentältä kirjailijaksi, ja siihen saatiinkin selvyys heti kättelyssä.
– Minä olen aina ollut kirjailija, mutta erehdyin pelaamaan koripalloa, Pekkola naurahtaa.
Pekkolan kirja Lohikäärmeen värit kertoo Kiinan rajusta lähihistoriasta ja yhdistää tarinan suomalaiseen kulttuuriin. Hieman arkakin aihe avautui uusien ystävien kautta ja tuli erittäin läheiseksi. Kirjan sivuilla päästään lähelle ihmisoikeuskysymyksiä, saasteista ja äärimmäistä köyhyyttä. Pinnalle nousee myös Kiinan valtion julmuus tyttölapsia kohtaan.
– Kyllä täytyy tunnustaa, että minäkin ihan itkin tätä lukiessani, Tani tunnustaa.
– Se on lohdullista kuulla, koska itkin itsekin kirjoittaessani, Pekkola sanoo.
TOINEN NUORI KIRJAILIJA Taina Latvala tunnetaan varsinkin novelleistaan. Aiheet vaihtelevat paljon, mutta aiheen valinnassa on aina jotain henkilökohtaista.
– Mulla pitää aina olla joku voimakas henkilökohtainen side aiheeseen. Siitä aiheesta mä sitten lähden rakentamaan johonkin suuntaan, Latvala kertoo.
Matineassa kuulimme muun muassa novellista Onnistuneen kampaamokäynnin jälkeen, johon varmasti moni nainen kykenee samaistumaan.
– Se kertoo siitä, kuinka onnistunut kampaamokäynti antaa voimaa tehdä mitä vaan. Siten nainen uskaltaa tehdä ja kokeilla, mutta tajuaakin kotiin mennessään, että tukka on miten sattuu, Latvala naurahtaa.
KIRJAILIJAVETERAANI Mauri Paasilinna keskittyy kirjoissaan Lappii ja lappilaiseen mielenmaisemaan. Paasilinnan puheenvuorossa matkattiin vuosituhansia taaksepäin, aivan kuten kirjoissakin.
– Kivikaudesta riittäisi puhuttavaa vaikka kuinka, mutta en aio siihen ryhtyä. Hankkikaa käsiinne Suomaalaiset ja lukekaa itse, Paasilinna tiivistää.
Päivi Jokitalo kirjoitti siitä mistä ja millaisessa tilenteessa kirjoissa voi löytää rakkauden.
Mauri Paasilinnan teoksissa voi matkata vaikka kviikaudelle asti.
VUONNA -83 Äänekosken lukiosta ylioppilaaksi kirjoittanut Päivi Jokitalo on kirjojen ja kirjastojen puolestapuhuja, joka toi matinealle hienon lopun.
– On kauhean jännittävää olla taas kotikaupungissa. Olin vasta helsingin kirjamessuilla, ja siellä ei jännittänyt läheskään näin paljon, Jokitalo naurahtaa.
Jokitalon kirjoissa tutkitaan suomalaisen kirjallisuudenmiljöötä. Tappavat Tienoot – tutki murhan maantiedettä ja Missä rakkaus syttyy porautui syvälle romanttisempiin maisemiin.
Teos pitää sisällään vapaata analyysiä kuudestakymmenestä romaanista. Jokitalo on päässyt pureutumaan siihen, kuinka kirjan sivuilla ympäristöstä voi tulla eläväinen osa kirjaa. Mitä sitten ovatkaan ne tavat ja paikat jotka kirjoissa johtavat rakkauteen?
– Tanssiminen, käveleminen, kahvin juominen on sellaisia asioita mihin kannattaa ryhtyä, jos etsii rakkautta. Mukana on myös kirjastoja, joissa rakkaus voi syttyä, Jokitalo sanoo ja virnistää eturivissä istuvaan Ronkasen pariskuntaan yleisön hörähdellessä.
Väliajalla ja esityksen jälkeen yleisö parveili Viitasaaren kirjakaupan myyntipisteillä ja haki kirjailijoilta omistuskirjoituksia. Kirjallisuusmatinea toi varmasti jälleen uusia opuksia yöpöydillle ja ehkä myös pukinkonttiin. Ja kuka tietää, jos kirjailijoiden puheet laukaisivat myös jonkun tulevan kirjailijan kirjoitusvimman.
