Rantapuiston kesäteatterilla rockyhtye Shemeikat kertoi viikonloppuna tarinaa omasta lähihistoriastaan.
Alussa bändi on kriisissä, ja samaan aikaan Matti kokee toisaalla oman henkilökohtaisen kriisinsä. Matti pakenee metsään, ryhtyy erakoksi, kokee valaistumisen ja tapaa Shemeikat. Shemeikat ottavat Matin bändiinsä entisen basistin (vai oliko se pasunisti?) paikalle.
Esitys on ehkä Klassikkoteatterin historian värikkäin, niin hahmojen kuin vaatetuksenkin osalta. Matti on selvästi saanut inspiraationsa Matti Nykäsestä, ja muut hahmot koostuvat erilaisten rock-ikoneiden parhaimmista ja pahimmistakin puolista. Ryhmän hillitön yhteishenki luo esitykseen ihanaa tunnelmaa, joka pehmittää juonen kulkua.
Hahmot keskustelevat suoraan yleisön kanssa, mikä on mahtava tapa saada monimutkainen juoni kulkemaan sulavasti. Klassikkoteatterin tyylin mukaisesti lavastus on hyvin minimalistinen, ja tälläkin kertaa yleisöä kehoitetaan kuvittelemaan ympärilleen sankka metsä soineen ja kääpiöineen.
Mika Lahtisen esittämä Bones on rajun näköisten vaatteidensa alla kuitenkin herttainen ja sydämellinen. Ja Lasse Forsgrenin Matti esikuvaansa paljon sympaattisempi, mutta upealla tavalla silti ihan pihalla. Pilvi Honka ja Tiina Oksanen-Vehkala tulkitsevat hieman kulahtaneita, mutta täydellä aseenteella eläviä rocknaisia, niin että Joplinkin kalpenee. Aina hullaannuttava Oksanen jää tällä kertaa Baby Crockettin hahmon varjoon, jolla lavakarisma on kaikkea muuta kuin lapsenkengissä.
Huumoria ei esityksestä taaskaan puuttunut, ja ensimmäiset naurut irtosivat jo ennen varsinaisen esityksen alkua. Ja jatkui ihan viimeisiin hetkiin asti. Kesäteatterilta pois kulkiessa toimittaja hyräilee yksikseen vielä finaalikappaleen kertosäettä ja kikattelee itsekseen. Ensi kesän esitystäkin alkaa odottaa heti.
Rantapuiston Shemeikka:
Matti entinen Nykynen, nykynen Merviö :Lasse Forgren
Sussu Merviö: Pilvi Honka
Katariina > Toinen: Tiina Oksanen-Vehkala
Dr. Bones-McCoy: Mika Lahtinen
Baby Crockett: Kasper ”Kapu” Rytkönen
