Keski-Suomen pääkaupunki Jyväskylä pöyhistelee jälleen maakunnallisella valta-asemallaan – Äänekosken ja Koiviston kustannuksella. Sisä-Suomen hallinnollisen keskuspaikan arvon Koivistolta vieneen Majuri Carl Christian Rosenbröijerin patsas pönöttää nyt uudella, näyttävällä paikalla Jyväskylän Kirkkopuistossa.
Jyväskylälle Rosenbröijer on sankari. Tämä ruotsalaiseen ritarihuoneeseen kuulunut aatelinen esitti silloisen Laukaan kunnan pitäjänkokouksessa helmikuussa 1823 puheen Jyväskylän puolesta eli Koivistoa vastaan. Suurkunnassa oli siihen aikaan nämä kaksi kilpailevaa keskusta.
Laukaan kunnan eteläosissa Oravisaaressa lähellä Jyväskylää asuneella majurilla oli tietysti oma kirves tukissa, sillä hän oli perustanut Suomen sodan jälkeen sahan Vaajakoskelle. Rosenbröijer perusteli vaatimustaan muun muassa sillä, että Koivisto oli liian kaukana merikaupungeista.
Kun lisäksi maaherra Herman Wärnhjelm asettui Jyväskylän kannalle, menetti Koivisto markkinat ja hiljalleen muunkin mahtinsa. Pääteiden risteyksessä ollut Koivisto säilyi vielä jonkin aikaa Keski-Suomen hallinnollisena keskuksena, mutta kun markkinoiden kasvattama Jyväskylä itsenäistyi omaksi kaupungikseen 1837, oli sekin historiaa.
Hieno mies?
KUVANVEISTÄJÄ Kauko Räsäsen tekemä C.C. Rosenbröijerin muistopatsas valmistui vuonna 1962. Rintakuvan lahjoitti Jyväskylän kaupungille konsuli Rosenbröijer kaupungin 125-vuotisjuhlien yhteydessä.
Lahjoituksessa edellytettiin, että veistos pystytetään ulkosalle. Aluksi rintakuva sijoitettiin kuitenkin kaupunginvaltuuston istuntosaliin. Salin restauroinnin yhteydessä sille piti löytää uusi paikka ja vuonna 1981 museonjohtajan esityksestä se päätettiin sijoittaa kaupungintalon edustalle. Siirron yhteydessä vuonna 1987 veistokselle valmistettiin sen nykyinen graniittinen, ulkotilaan suunniteltu jalusta.
Kaupungintalon peruskorjauksen alkaessa vuonna 2011 veistos poistettiin kaupungintalon edestä ja sijoitettiin välivarastoon Jyväskylän museopalveluiden kokoelmakeskukseen.
Jo tuolloin Jyväskylän kaupungin julkisen taiteen työryhmässä käydyssä keskustelussa kritisoitiin teoksen ahdasta sijaintia kaupungintalon edustalla. Parempana vaihtoehtona nähtiin Kirkkopuiston Paraatiaukion laidalla kaupungintaloa vastapäätä oleva vapaa nurmikkoalue, johon teos on nyt lokakuun lopulla 2013 sijoitettu. Teoksen perustuksen rakennutti kaupunkirakennepalvelut ja teoksen siirrosta sekä hoidosta vastaa Jyväskylän kaupungin tilapalvelu.
ÄKS EI SUOSITTELE pyhiinvaellusmatkoja CeeCeen patsaalle. Mutta toivomme myös sitä, etteivät koivistolaiset lähde ehdoin tahdoin töhrimään saatika kaatamaan patsasta.
On niitä historiassa muitakin hahmoja, jotka eivät ole ymmärtäneet Äänekosken kylien mahtia. Voidaan vain kysyä, miten mahtava maakuntamme olisikaan, jos sen todellinen valta olisi Äänekoskella.
