Kaupungin järjestämät kuntalaisten kuulemistilaisuudet pääsivät taas vauhtiin koronarajoitusten höllennettyä. Tällä kertaa ääneen pääsivät koivistolaiset, kun kokoonnuttiin Koivistonkylän kauniiseen ja uuden karheaan hirsikouluun. Ensin juotiin kahvit ja katsottiin Äänekosken strategiavideo, jolla tehdään tutuksi Äänekoski Ilmiötä.
Kuulolle ja kysymään saapui 25 kylän asioita kiinnostunutta. Puheenvuorojen jälkeen päästiin kysymysten pariin. Kysymyksiä oli saanut lähettää etukäteen, mutta Koivistolta ei kysymyksiä ennakkoon tullut.
Vastaamassa oli kaupunginjohtaja Matti Tuononen, ympäristöpäällikkö Hanna Ahonen, talousjohtaja Tapani Hämäläinen, kehityspäällikkö Tanja Sulin, vs. vapaa-aikajohtaja Jukka-Pekka Pohjolainen, tekninen johtaja Tommi Rautjärvi, perhepalvelujohtaja Pirjo Heinonen, maankäyttöpäällikkö Juha Koskinen ja opetus- ja kasvatusjohtaja Ville Härtsiä, puutarhuri Tiina Nejlk ja viestintäsuunnittelija Suvi Kallioinen.
Kaupunginjohtaja aloitti kysymällä kaupungin vahvuuksista. Yleisön vastaukset tulivat kuin apteekin hyllyiltä: teollisuus, hyvät liikuntapaikat, sijainti Nelostien tuntumassa, puhdas vesistö, luonto sekä turvallisuus ja tietenkin Koivisto!
– Myös päätöksenteon jouhevuus ja nopeus ovat valttejamme. Poliittiset päätöksentekijät löytävät kompromissin keskustellen, eivätkä asiat jää vuosiksi vellomaan. Demokratia toimii hyvin. Meillä on erinomaiset ja toimivat sosiaali- ja terveyspalvelut. Itseäni huolettaa, kuinka meidän käy hyvinvointialueen kainalossa, Tuononen sanoi.
Äänekoskella on vihreää energiaa.
– Vaikka olemme teollisuuskaupunki olemme myös vihreä kunta.
Missio 2028 – se on hyvän elämän ekosysteemi.
– Jokainen elää elämänsä tavallaan, mutta kaupunki tarjoaa toimeentuloa työpaikkojen muodossa, sillä työpaikkaomavaraisuutemme on 104 prosenttia. Kaupungin tehtävänä on järjestää tapaamispaikkoja, kulttuuria ja liikuntapaikkoja. Kaupunki osallistaa ja haluaa, että asukas tulee kuulluksi. Kaupunki kehittää oppimisen muodossa, meillä on POKE sekä lukio, ikävä kyllä kolmannen asteen koulutus meiltä puuttuu, mutta olemme laatineet etäkoulutussysteemiä Jyväskylän yliopiston kanssa. Unohtaa ei sovi toimivaa arkea, jota helpottamaan on tuotu muun muassa kyläbussi.
Visio ulottuu vuoteen 2028 saakka. Tuononen haluaa, että matka tehdään näkyväksi.
– Strategia on vaikea sana, joten käytämme mieluummin sanaa ilmiö. Olemme parannettu taloutta, mutta samaan aikaan investoitu 100 miljoonaa euroa kouluihin ja harrastuspaikkoihin. Haluamme satsata lasten ja nuorten tulevaisuuteen, hyvään elämään, vihreään ympäristöön sekä vaikuttavaan elinkeinoelämään.
Tuononen yllyttää kertomaan ilmiöteon Äänekoski Ilmiö -verkkosivuilla.
– Voit kertoa oman ilmiötekosi tai kertoa huomiosi positiivisesta ilmiöstä, jota olet kaupungin alueella nähnyt tai kokenut, Tuononen vinkkasi ja muistutti, että kaupungissa on ollut käytössä osallistava budjetointi jo vuodesta 2014 saakka.
Tekninen johtaja Tommi Rautjärvi vilautti muutaman kuvan, eli havainnekuvan, tulevasta päiväkotilaajennuksesta, joka tulee rakennetun koulun jatkeeksi. Yleisö hiljeni ja saliin laskeutui harras tunnelma.
– Muoto, väritys sekä materiaalit noudattavat koulun linjaa. Tähän rakennetaan myös väestösuoja. Rakentaminen alkaa ensi vuonna, ja rakennus toteutetaan leasingrahoituksella, Rautjärvi kertoi.
Ville Härtsiä kertoi aiheesta lisää.
_ Tämä on huima juttu, sillä nyt ollaan rakentamassa täyden palvelun taloa. Tämä vaatii aikamoista uskoa kaupungilta, sillä syntyvyys vähenee, mutta kaupunki rakentaa uusia kouluja, Härtsiä sanoi.
Koivistonkylällä on tonttikauppa käynyt, sillä se on houkutteleva asuinpaikka lapsiperheille.
– Kun koulun rakentamispäätös tehtiin, alkoivat yksityisetkin herätä myymään tontteja Koiviston alueelta. On savotan paikka saada tontteja myyntiin, jotta saamme taattua näille upeille tiloille hyvä käyttöaste. Nyt tarvitaan kyläläisten apua, sillä kaupunki ei omista omakotitalorakentajien tarpeisiin tontteja.
– Koiviston kylällä on kaupungin alueella eniten tulijoita, eli tämä näkyy muuttovoittona. Hirvimäen alue on iso reservi, jota haluamme hyödyntää, Tuononen lisäsi.
Kyläpäällikkö Matti Hämäläinen antaa ison kiitoksen kaupungille.
– On hienoa tehdä yhteistyötä teidän kanssanne, Hämäläinen sanoi, ja puheenvuoron päätteeksi antoi yleisö aplodit – ei Hämäläiselle vaan kaupungille.
– Toivottavasti kaupunki huomioikaavoituksessaan tämän upean kulttuurimaiseman, jossa Koivistolla eletään.
Pirjo Heinonen kertoi päiväkodin tulleen tarpeeseen, kun Kädenjälki jätti aukon Hirvasella.
– Tammikuussa alkoi kaksiryhmäinen viipalepäiväkoti, jossa ensi syksy näyttää täydeltä. Eskarilaisille annetaan opetusta koulun tiloissa, sillä päiväkodin tilat käy nyt ahtaaksi. Olen iloinen, että eheä opinpolku toteutuu Koivistolla, Heinonen iloitsi.
Jukka-Pekka Pohjolainen sanoo, kuinka Koivisto on näyttäytynyt hänelle aktiivisena kylänä, ei vain Koiviston Kipinän myötä.
– Vapaa-aikapuolelta on Koivistolle myönnetty 35 500 euroa erilaisina avustuksina. Muistutaan vielä, että Koiviston Kipinä on urheiluseuroistamme neljänneksi suurin avustettava, Pohjolainen laski.
Pohjolainen kertoi, että päiväkodin rakentaminen pisti liikuntapaikkarakentamisen suunnittelut jäihin. Urheilukenttää saadaan vielä hetki odottaa, mutta onneksi hyvä kaukalo palvelee.
– Suunnitelmat menivät päätöksen jälkeen uusiin puihin, eli tällä hetkellä olemme nyt holding positiossa suorituspaikkojen suhteen. Pohjolainen sanoi ja kiitteli samaan hengenvetoon koivistolaisten talkooaktiivisuutta.
– Uusi frisbeekenttä valmistuu pian, Hämäläinen lisäsi.
Maakuntauraa toivottiin yhdelle kartalle Kapeelta Suolahteen.
– On hankala selittää mökkiläisille, kuinka yhteys maakuntauralle Koivistolta löytyy, yleisöstä toivottiin.
– Ollaan hienossa koulussa, mutta kevyen liikenteen väylä ja katuvalot puuttuvat, Anna-Riitta Pentinpuro sanoi.
– Kyläyhdistys on laittanut aloitetta kyllä eteenpäin, Hämäläinen sanoi.
Tie on Elyn hallinnassa, ja museotielle on ehkä hankalaa saada kevyen liikenteen väylä. Museotie on kolme kilometriä pitkä ja katuvalot puuttuvat tien molemmista päistä 500 metrin matkalta.
– Suosittelen antamaan palautetta suoraan Ely-keskukselle, Rautjärvi sanoi.
Niiniveden kaislottuminen sekä pilkkireissujen parkkipaikkojen puute harmittivat.
– Emme voi lähteä yksityisten maille rakentamaan parkkipaikkoja. Maanomistajan luvalla voi parkkipaikan rakentaa esimerkiksi hankerahan voimalla, Tuononen sanoi.
Juha Koskinen painotti avointa yhteistyötä.
– Jos halutaan kehittää aluetta, tarvitaan yhteistyötä. Meille tulisi paljon uusia asukkaita, jos meillä olisi tonteille erilaisia vaihtoehtoja. Sillä tavalla saamme kehitettyä tätäkin kylää oikeasti ja aidosti. Minulla on tässä musta vihko, johon voin merkitä halukkaat tonttien kauppaajat. Tämä on meidän kultakaivos, Koskinen linjasi.
Matti Hämäläinen heitti ilmoille ajatuksen ekokylästä.
– Tehdään kylä, johon saa rakentaa hirsitalon tai mummonmökin ulkovessoineen, annetaan luovuuden kukkia, Hämäläinen sanoi.
Positiivisen hyvähenkistä keskustelua oli ilo kuunnella.
Ja vielä kun rakennatte päiväkodin ja koulun läheisyyteen/yhteyteen vanhusten palvelytalon, on suunnittelu täydellinen.