Jos valtioneuvoston valmistelema valtionosuusjärjestelmän uudistus toteutuu, on Äänekoski jatkossa luvassa yli kolmen miljoonan euron lisäpotti. Valtiovarainministeriö esitteli järjestelmän uusia perusteita torstaina.
Nykyisen järjestelmän mukaan Äänekoski saisi valtionosuuksia 45,79 miljoonaa euroa. Uusilla laskentaperusteilla summa nousisi 48,82 miljoonaan.
Yhtä asukasta kohden Äänekosken budjettiin tulisi siis noin 150 euroa lisäpotti.
Kaupunginjohtaja Hannu Javanainen oli mukana uudistusta valmistelleessa työryhmässä ja osasi odottaa, että Äänekoski pääsee plussalle.
– Odotin ehkä miljoonaa, mutta tulikin enemmän. Aina parempi näin. Tämä tuntuu nyt joululahjalta, Javanainen iloitsee.
– Kolme miljoonaa merkitsee laskennallisesti samaa kuin yhden veroprosentin tuotto.
UUDISTUS TULEE voimaan vuonna 2015. Äänekoski ei saa täyttä pottia heti, sillä uudistukseen sovelletaan vähintään viiden vuoden siirtymäaikaa, jonka tarkoitus on tasoittaa muutosta. Ensimmäisinä vuosina kuntakohtainen muutos olisi korkeintaan 50 euroa asukasta kohti.
Äänekosken kohdalla siirtymäaika tietäisi sitä, että täysimittainen kolmen miljoonan korotus tulisi kaupungin kassaan vasta vuonna 2017. Ensimmäinen miljoona tulisi siis vuonna 2015 ja toinen vuonna 2016.
Kuntakohtaiset laskelmat eivät ole vielä lopullisia, mutta suuntaa ne antavat. Ja tietysti laskelmat päivitetään vuosittain.
Kuntalaisten sairastavuus vaikuttaa entistä enemmän valtionosuuksiin. Korkea sairastavuus on äänekoskelaisittain ikävä ongelma – mikä näkyy jatkossa valtiolta tulevassa rahassa.
– Äänekosken kohdalla valtionosuutta nostavat sairastavuus, työttömyys ja toisaalta työpaikkaomavaraisuus. Tämä on meille upea uutinen ja oikeudenmukainen ratkaisu, Javanainen pohtii.
Javanainen muistuttaa, että Äänekosken talous on muutenkin päässyt myötätuuleen.
– Pitää kiittää kaupungin henkilöstöä ja poliittista johtoa siitä, että ensi vuoden budjettimme on puolitoista miljoonaa ylijäämäinen. Olemme omin voiminkin kyenneet kohentamaan tilannettamme.
– Törsäämiseen ei ole silti jatkossakaan varaa. Meidän pitää jatkaa tiukkaa taloudenpitoa. Nämä rahat auttavat erityisesti vanhushuollon haasteisiin.
Äänekoski, tuo vihreä keidas keskellä Suomea!
MYÖS KAUPUNGINVALTUUSTON puheenjohtaja Matti Tiusanen yllättyi, että valtionosuuksia on tulossa jatkossa näin paljon.
– Ohoh, tämähän pistää naurattamaan, Tiusanen saa sanottua.
Talouden positiiviset uutiset lämmittää Tiusasta. Yksittäisinä syinä Tiusanen nostaa esiin vuosi sitten tehdyn veroprosentin korotuksen 20,5:stä 21:een, henkilöstön määrän laskun ja tiukan linjan.
– Lisäksi uusi talousjohtajamme on realisti, Tiusanen kuvaa Matti Tuonosta.
Tiusanen toivoo, että terveyspalveluita voitaisiin jatkossa kohentaa.
– Pitää muistaa, että terveyskeskus ja kouluhankkeet imaisevat rahaa jatkossakin. Raha tulee tarpeeseen.
– Vielä kun saisimme miinuksella olevan taseen nollaan. Vahvalla pohjalla taloutemme ei vielä ole.
Uudistus tuo hyvää Äänekoskelle, mutta keskustalaista Tiusasta kylmää se, miten esimerkiksi monet maakunnan pienet kunnat joutuvat kärsimään. Esimerkiksi Kinnulalle uudistus tietäisi yli 500 euron miinusta per asukas.
– Kyllä pienissäkin kunnissa ihmisten on elettävä. Sääliksi käy.
VALTIONOSUUSJÄRJESTELMÄN uudistaminen on osa hallituksen kuntauudistusta.
Selvitysmies Arno Miettinen tekee lopullisen ehdotuksensa valtionosuusjärjestelmän uudistamisesta tammikuun loppuun mennessä. Virallinen kuulemiskierros järjestetään tämän jälkeen. Hallituksen esitys annetaan eduskunnalle kevätistuntokaudella 2014 ja uuden lainsäädännön siirtymäaikoineen on tarkoitus tulla voimaan 1. tammikuuta 2015 alkaen.
Kuntien peruspalvelujen valtionosuudet ovat noin kahdeksan miljardia euroa, ja ne ovat keskimäärin 22 prosenttia kuntien käyttötuloista.
Kuntaliiton määritelmän mukaan valtionosuusjärjestelmän tavoitteena on kuntien vastuulla olevien julkisten palvelujen saatavuuden varmistaminen tasaisesti koko maassa siten, että kansalaiset voivat saada tietyn tasoiset peruspalvelut asuinpaikastaan riippumatta. Tämä toteutetaan tasaamalla palvelujen järjestämisen kustannuseroja sekä kuntien välisiä tulopohjaeroja.
Muiden keskisuomalaiskuntien lukemia
- Jyväskylä +73
- Jämsä +67
- Kannonkoski –332
- Keuruu –126
- Kinnula –524
- Konnevesi –307
- Laukaa –12
- Saarijärvi –78
- Uurainen –116
- Viitasaari –174
Muiden verrokkikuntien lukemia
- Forssa –69
- Pieksämäki +105
- Valkeakoski –48
- Varkaus +42
