Konginkangas on osa historiallista Struven ketjua

 Kömin Killan tehtävä on kerätä tietoa kotiseudun historiasta ja nykypäivästä sekä tallentaa ja tutkia kotiseudun tapahtumia ennen ja nyt. 

Konginkankaalta löytyy taltioitavaa ja merkityksellistä historiaa paljon. Kirjaprojekti on nyt saatu pakettiin, joten nyt voisi olla seuraavan projektin aika. Konginkankaalaisella Jari Hämäläisellä on valtava kiinnostus alueen historiaan. Hänellä on uskomaton määrä tietoa Konginkankaan vaiheista ja tapahtumista sekä mahtavia tarinoita, joita hän on saanut kuulla ihan pikkupojasta saakka papaltaan, muilta sukulaisilta ja kylänmiehiltä. Voisi jopa sanoa, että hän on Konginkankaan historian kävelevä tietosanakirja ja häneltä löytyy tarkempaa tietoa kuin kirjoista.  Jari on perehtynyt myös Struven ketjuun ja toi esiin ajatuksen, että ketjua olisi hyvä tuoda näkyväksi Konginkankaan pisteiden osalta ja hyödyntää sitä vaikka matkailussa.

Struven ketju on kolmiomittausketju pohjoisen Jäämeren ja Mustanmeren välillä. Sen tarkoituksena oli selvittää yhden pituuspiirin pituus mahdollisimman pitkältä matkalta ja mahdollisimman pohjoisessa. Tuon tiedon avulla voitiin entistä luotettavammin laskea maapallon tarkka muoto ja koko.  Ketju muodostuu 258 peruskolmiosta ja 265 peruspisteestä. Ketju kulkee kymmenen valtion alueella. Mittauksien kenttävaihe aloitettiin Suomessa 1830. Koko ketjun osalta mittaukset saatettiin päätökseen 1855, ne kestivät 40 vuotta. Suomessa pisteitä on kaiken kaikkiaan 64. Vuoden 1880 tietämillä Alfred Petrelius yritti löytää mahdollisimman monta pistettä. Hän löysi 52 pistettä ja löytyneet merkit suojattiin kivistä muuratuilla päällysrakenteilla. 

Keski-Suomessa  on neljätoista Struven ketjun pisteestä. Tunnetuin niistä on Korpilahden Puolakan Oravivuori, joka kuuluu UNESCOn maailmanperintökohteisiin. Muut 13 pistettä ovat olleet pitkään unohduksissa. Keskisuomalaisista asiantuntijoista koostuva Struve-komissio on esittänyt jo 2010, että viranomaiset ryhtyisivät havaintopisteiden suojeluun pikimmiten. Myös kohteiden opastuksen ja ympäristökasvatuskäytön kehittämistä komissio pitää tärkeänä. Mittauspaikat ovat muinaismuistolain mukaan suojeltuja kohteita. Suojelu on kuitenkin kirjaamatta muun muassa eritasoisiin kaavoihin. Suomen Museovirasto on luokitellut Struven ketjun Suomen valtakunnallisesti merkittäviin rakennettuihin kulttuuriympäristöihin

Nimensä hanke sai ideoijansa ja toimeenpanijansa F.G.W. Struven mukaan, joka oli baltiansaksalainen matemaatikko ja tähtitieteenprofessori. Suomessa pisteiden mittaajiksi valittiin kolme upseeria Alexander Roselius, David Oberg ja Karl Melan. 

Karl Melan kävi mittaamassa Konginkankaan pisteet 1835. Konginkankaan pisteet sijaitsevat Telttimäessä ja Naakkelinmäellä.  Telttimäen piste on piste nro 49 ja Naakkelinmäki nro 50. Pisteiden etäisyys toisistaan on 22,5 km. Suomessa pisteet merkittiin poraamalla kallioon muutama sentin halkaisijaltaan oleva reikä, jotka täytettiin lyijyllä ja niihin kiinnitettiin kuparilaatta. Kuparilaatat ovat vuosien saatossa hävinneet kaikilta pisteiltä. Tarinoiden mukaan reikiin laitettu lyijy päätyi sen aikaisen arvonsa takia metsämiesten luodeiksi. 

Struven ketjusta innostuneena lähdettiin Kömin Killan toimesta valloittamaan Telttimäen pistettä Liimattalassa. Innostus oli suuri mutta varustus huono sekä hyttysinvaasioon varautuminen kehnoa, joten tarkka piste jäi löytymättä, mutta Telttimäen päällä oli hienot näkymät ja paljon mustikoita. Täten hyttyset 1, me 0. Kömin Killan toimesta käydään syksyn mittaan etsimässä pisteet ja aloitetaan mietintä toimenpiteistä niiden esiintuomiseksi ja hyödyntämiseksi.

Tanja Rämä