ÄKS

Konginkangas on osa historiallista Struven ketjua

09.08.2020 08:00
Näissä Telttimäen maisemissa luuraa Struven piste numero 49.

 Kömin Killan tehtävä on kerätä tietoa kotiseudun historiasta ja nykypäivästä sekä tallentaa ja tutkia kotiseudun tapahtumia ennen ja nyt. 

 

Konginkankaalta löytyy taltioitavaa ja merkityksellistä historiaa paljon. Kirjaprojekti on nyt saatu pakettiin, joten nyt voisi olla seuraavan projektin aika. Konginkankaalaisella Jari Hämäläisellä on valtava kiinnostus alueen historiaan. Hänellä on uskomaton määrä tietoa Konginkankaan vaiheista ja tapahtumista sekä mahtavia tarinoita, joita hän on saanut kuulla ihan pikkupojasta saakka papaltaan, muilta sukulaisilta ja kylänmiehiltä. Voisi jopa sanoa, että hän on Konginkankaan historian kävelevä tietosanakirja ja häneltä löytyy tarkempaa tietoa kuin kirjoista.  Jari on perehtynyt myös Struven ketjuun ja toi esiin ajatuksen, että ketjua olisi hyvä tuoda näkyväksi Konginkankaan pisteiden osalta ja hyödyntää sitä vaikka matkailussa.

Struven ketju on kolmiomittausketju pohjoisen Jäämeren ja Mustanmeren välillä. Sen tarkoituksena oli selvittää yhden pituuspiirin pituus mahdollisimman pitkältä matkalta ja mahdollisimman pohjoisessa. Tuon tiedon avulla voitiin entistä luotettavammin laskea maapallon tarkka muoto ja koko.  Ketju muodostuu 258 peruskolmiosta ja 265 peruspisteestä. Ketju kulkee kymmenen valtion alueella. Mittauksien kenttävaihe aloitettiin Suomessa 1830. Koko ketjun osalta mittaukset saatettiin päätökseen 1855, ne kestivät 40 vuotta. Suomessa pisteitä on kaiken kaikkiaan 64. Vuoden 1880 tietämillä Alfred Petrelius yritti löytää mahdollisimman monta pistettä. Hän löysi 52 pistettä ja löytyneet merkit suojattiin kivistä muuratuilla päällysrakenteilla. 

Keski-Suomessa  on neljätoista Struven ketjun pisteestä. Tunnetuin niistä on Korpilahden Puolakan Oravivuori, joka kuuluu UNESCOn maailmanperintökohteisiin. Muut 13 pistettä ovat olleet pitkään unohduksissa. Keskisuomalaisista asiantuntijoista koostuva Struve-komissio on esittänyt jo 2010, että viranomaiset ryhtyisivät havaintopisteiden suojeluun pikimmiten. Myös kohteiden opastuksen ja ympäristökasvatuskäytön kehittämistä komissio pitää tärkeänä. Mittauspaikat ovat muinaismuistolain mukaan suojeltuja kohteita. Suojelu on kuitenkin kirjaamatta muun muassa eritasoisiin kaavoihin. Suomen Museovirasto on luokitellut Struven ketjun Suomen valtakunnallisesti merkittäviin rakennettuihin kulttuuriympäristöihin

Nimensä hanke sai ideoijansa ja toimeenpanijansa F.G.W. Struven mukaan, joka oli baltiansaksalainen matemaatikko ja tähtitieteenprofessori. Suomessa pisteiden mittaajiksi valittiin kolme upseeria Alexander Roselius, David Oberg ja Karl Melan. 

Karl Melan kävi mittaamassa Konginkankaan pisteet 1835. Konginkankaan pisteet sijaitsevat Telttimäessä ja Naakkelinmäellä.  Telttimäen piste on piste nro 49 ja Naakkelinmäki nro 50. Pisteiden etäisyys toisistaan on 22,5 km. Suomessa pisteet merkittiin poraamalla kallioon muutama sentin halkaisijaltaan oleva reikä, jotka täytettiin lyijyllä ja niihin kiinnitettiin kuparilaatta. Kuparilaatat ovat vuosien saatossa hävinneet kaikilta pisteiltä. Tarinoiden mukaan reikiin laitettu lyijy päätyi sen aikaisen arvonsa takia metsämiesten luodeiksi. 

Struven ketjusta innostuneena lähdettiin Kömin Killan toimesta valloittamaan Telttimäen pistettä Liimattalassa. Innostus oli suuri mutta varustus huono sekä hyttysinvaasioon varautuminen kehnoa, joten tarkka piste jäi löytymättä, mutta Telttimäen päällä oli hienot näkymät ja paljon mustikoita. Täten hyttyset 1, me 0. Kömin Killan toimesta käydään syksyn mittaan etsimässä pisteet ja aloitetaan mietintä toimenpiteistä niiden esiintuomiseksi ja hyödyntämiseksi.

Tanja Rämä

 

Vastaa käyttäjälle patikoija Peruuta vastaus

  1. Timo Enäkoski sanoo:

    Pieni lisätieto: Laukaan postikonttorista lähetetyistä kuorista on tallella ainoa ulkomaille mennyt – ja se on osoitettu raatimies ja ritari W.von Struvelle, tämän syntymäkaupunkiin. Kelläpä olisi Struvelle ollut kirjeitse asiaa, jollei Keski-Suomessa kolmiomittauspisteitä tehneillä upseereilla, joista – yllätys yllätys – toinen on vielä syntynyt ja elänyt Laukaassa: Jacob Åberg. Kuori siten ajoittuu vuoden 1835 heinä-elokuun vaihteeseen, jolloin Konginkankaan Listonmäellä lopetettiin mittaukset ja niistä tietenkin tiedotettiin operation johtajaa, professori von Struvea, suoraan kirjeellä kotiin.
    Suomalaiset mittaajat, luutnantti Jacob Åberg ja kapteeni Karl Melan alkoivat mitata Struven ketjua Keski-Suomessa kesäkuusta 1834 alkaen Sysmän Kammiovuorelta. Mittaukset täällä päättyivät heinäkuussa 1835, jolloin oltiin Konginkankaan Listonmäellä (nyk. Naakelinmäki). Luutnantti Åberg (1795-1852) oli syntyisin Vehniän kylältä ja opiskellut Tartossa tähtitieteilijä Struven johdolla. Vaimonsa Karolina Boismanin (1802-1867) kanssa he asuivat Laukaassa Peurunkajärvellä, Finnin tilalla. Tila ulottui yhdelle Struven mittauspisteelle eli Multamäelle, joka nykyään on näköalapolulla Varjolan tilalta.
    Jos toimitus saa kuvan kuoresta laitettua niin se näkyy sitten ÄKSÄn sivulla jossakin. Terv. TENÄ

  2. patikoija sanoo:

    Myös Sumiaisten Tankovuorella on yhden Struven ketjun kolmiomittaustornin jäänteet.

    1. Reetta Korjonen sanoo:

      Kiitos Tenä ja tässä hyvä esimerkki siitä, kuinka historiatieto muuttuu eläväksi ja näkyväksi. Joku tietää jotain, toinen tuo siihen lisää ja kohta on koossa jo iso tarina, joka oli juuri painumassa unohduksen syliin. Siksi on tärkeää kertoa tarinoita ja tallentaa niitä. Tervetuloa Väksyyn ja Kömin Kiltaan. Reetta

ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKISANOMAT OY
Torikatu 4, 44100 Äänekoski
Ma-to 9–13 • Pe suljettu
Puhelin 040 565 0941

 

TOIMITUStoimitus@aksa.fi
Marjo Steffansson
päätoimittaja 040 841 2945
Riina Nygrén
toimittaja 050 337 0028

MARKKINOINTIilmoitus@aksa.fi
Pirjo Hakkarainen
myyntipäällikkö 040 565 0941
Marjut Kinnunen
myyntineuvottelija 040 730 4234
etunimi@aksa.fi

 

ILMOITUSVALMISTUS JA -AINEISTO
Max Steffansson – ilmoitus@aksa.fi

Tietosuojaseloste »
© Äänekosken Kaupunkisanomat Oy

AD Alfred
Elysium Solutions Oy