Reetta Korjonen ja ensimmäinen koulu
Konginkankaan kyläyhdistys, -kappeliseurakunta ja Kömin Kilta toimivat Keski-Suomen päivän isäntinä ja emäntinä keskiviikkona. Retken Konginkankaalle ja Vihreälle väylälle järjestivät yhdessä Keski-Suomen Kylät ry, Vihreä Väylä-hanke, Pro Ruokakulttuurihanke ja Maalla-tiedotushanke. Linja-auto kuljetti Jyväskylästä maakuntamatkalle Ylä- ja Ala-Keiteleen kainaloon maakuntamatkalaisia, joille matkaa kertyi seitsemän peninkulman verran.
– Keitele hyväilee meitä konginkankaalaisia, pinta-alastamme on neljännes vettä ja nelostie kulkee vieressä, kertoi kyläpäällikkö Matti Jokihalme.
Kyläyhdistyksen toiminta on vireää, kuusi kylää, kesä-asukas ja karavaanari kuuluvat siihen. Viimeisessä kokouksessa osallistumisprosentti oli sata.
– Meillä on täällä taitajia, tekijöitä ja osaajia, mutta yhteiskunnalisten palvelujen suhteen meitä koettelee syvä huoli, Jokihalme kertoo.
Samalla muistellaan kesäpäiviä, tulevaa ja menneitä. Konginkankaan kesäpäivät pidetään juhannuksesta seuraavana viikonloppuna, ja päivä on vakiinnutettu kalenteriin.
– Meitä on sää aina suosinut, kyllä on reilut 3000 viertasta viihtyneet!
Jokihalme valottaa kehittämishankkeita: Lintulahden alueen ja kevyenliikenteen suunnitelmia sekä laiturin rakentamista ja Pohjoisranna uimarannan kunnostusta ja Kalaniemen laavun kehittämistä. Vihreän väylän kehittämishanke on kärkiaihe.
Konginkankaan koru on noussut tärkeäksi identiteetin avaimeksi. Korujen menekki yllätti kaikki, niitä myytiin 140 ja nyt on tilattu 150 korua lisää.
– Se on meille tärkeä, niinkuin myös entisen kunnan kaunis vaakuna, jota saamme nyt käyttää. Monelta pääsi onnen huokaus, kun päätös tuli, kertoo projektipäällikkö Outi Raatikainen.
Tänä päivänä, huhtikuun neljästoista, mutta 144 vuotta sitten perustettiin oma kunta. Kuntaa oli perustamassa kömiläiset, pyyrinlahtelaiset ja saarijärveläiset.
– Päätettiin, että nyt otetaan ohjat ommiin kässiin.Myöhemmin, vuonna 1895 perustettiin Konginkangas ja oltiin itsenäisiä 98 vuotta. Nyt ollaan kommeeta Äänekoskea koko konkkaronkka, sanailee Kömin Killan sihteeri Reetta Korjonen.
Konginkankaalle perustettiin Keski-Suomen ensimmäinen kansakoulu. Vuosi oli 1867 ja oppilaita saapui lukemista, laskentoa, uskontoa, piirtämistä, laulantoa ja voimistelua oppimaan kokonaista 72. Moni ei aina päässyt aina kouluun, kun piti lähteä mierolle leipää hankkimaan.
– Meillä on tässä 200 metrin säteellä pidetty koulua neljässä rakennuksessa. Ensimmäistä koulua pidettiin Jokelan talossa, sitten Koivulassa ja vielä Uotilassa. Ensimmäinen koulurakennus, koulukartano, valmistui vuonna 1890, jossa koulua pidettiin vuoteen 1935 saakka. Nykyään talo toimii nuorisotalo Vaparina.
Kirkkokin valmistui vuotta ennen kuin kansakoulu perustettiin.
– Säästösyistä yhdistettiin opettajan ja saarnamiehen toimi. Eipä tuo jäänyt viimeiseksi, nykyään taas virkoja yhditellään samoista syistä, kertoo Korjonen.
Konginkankaalla on paljon kyliä, ja monessa niistä nököttää koulu. Kaikki koulutalot ovat yhä pystyssä ja niillä on oma elämä. Riihilahteen rakennettu koulu ennätti toimia opinahjona vain 18 vuotta, kunnes rakennemuutoksen kouriin joutuessaan sai uuden käyttötarkoituksen. Kalaniemen koulussa vietetään 100-vuotisjuhlaa syyskuun 29. päivä.
Maakuntamatkalaiset tutustuivat kirkkoon ja kierroksen lopuksi saatiin vatsat kylläiseksi Konginkankaan perinneruoalla eli muikkutirrillä. Pöytä oli laitettu notkuvaksi seurakuntakotiin emäntien voimin. Paikalliset järjestöillä ja toimijoilla oli myyntipöydät koreana ja pelimannimusiikki soi Renkien toimesta.
Hieno päivä, vaikka räntää tuli taivaan täydeltä.
