Paras anti on hyvä mieli puolin ja toisin. Siinä on kiteytettynä ajatus Konginkankaan vanhusten palvelukeskuksen ohjelmallisella, vapaaehtoisvoimin toteutetulla iltapäivällä.
Talvisydännä Konginkankaalla asuva Tiia Liimatainen pohti mielessään, kuinka voisi tehdä hyvää. Hän päätti lahjoittaa kalleinta eli aikaansa. Mikä onkaan parempi paikka käydä tekemässä hyvää, kuin vanhusten palvelukeskus.
– Keräsin alkuvuodesta Facebookin avustuksella vapaaehtoisia Konginkankaan palvelukeskukselle. Innostusta tuli, ja siitä on poikinut useita käyntejä vanhusten ilona. Alun perin oli tarkoitus lähinnä ulkoiluttaa, mutta niin siinä kävi, että kaikkea muuta on tehty kuin ulkoiltu. Pääasiassa on yhdessä viihtyminen ja seurustelu. Meidät on jo ristitty Kömin Kikattajiksi, sillä niin on hersyviä nämä vierailumme, Liimatainen kertoo.
Ydinjoukoksi on muodostunut tehokkaan oloinen kolmikko. Tiian lisäksi vanhuksia käy viihdyttämässä mummonsa Raija Tuomi sekä Päivi Leppänen. Leppäsen ideasta kumpusi aurinkoisen iltapäivän ratto, Kömin Helmen Kyläpäiväksi kutsuttu tapahtuma. Sen järjestelyistä vastasi parikymmenpäinen vapaaehtoisten joukko.
– On todella tärkeää, että Kyläpäivät tuodaan tänne palvelukeskukselle, sillä sen asukkaat eivät ole kykeneviä lähtemään kirkolle Kesäpäivien ohjelmaa seuraamaan, Leppänen sanoo.
Raija Tuomi on tuttu ja odotettu vieras. Hän on käynyt palvelukeskuksella sen perustamisesta lähtien.
– Olen tullut tänne jo monen kymmenen vuoden ajan kauppa- ja kirkkoreissulla, ja voi veikkoset, kun täällä on niin mukava käydä! Minä jututan, luen lehtiä ja hyvällä säällä käymme kävelyllä. Monelle täällä asuvalle on suuri tapaus, kun joku tulee ja sanoo päivää kädestä pitäen, Tuomi kertoo.
Kaikki kynnelle kykenevät vanhukset oli tuotu omaisten ja henkilökunnan toimesta Kömin Helmen viehättävälle takapihalle, eli Raparperiretken pihapiiriin. Konginkankaan Rengit -pelimanniorkesteri tarjosi elävää musiikkia ja piika Leppänen hyppäsi välillä laulamaan tuttuja lauluja. Nuori mies Timo Pasanen tarjosi aikaansa, ja tuli lausumaan runon nimeltä Yksinkertainen mies.
– Tämä on konginkankaalaisen Reetta Korjosen teksti. Osuva ja hauska, Pasanen kertoo.
Yksinkertainen mies sai aikaan nauruntyrskettä.
Ala-Keiteleen Hevosystäväinseura tuli paikalle yhden hevosen ja kolmen ponin voimin. Nelijalkaiset komeat eläimet keräsivät huomiota ja laittoivat monen vanhuksen muistelemaan menneitä. Leipäpalaset upposivat ja turvat hörisivät.
– Tämä on ensimmäinen kerta, kun olemme täällä. En usko, että tämä jää viimeiseksi kerraksi Isa Liimatainen ja Veera Laine kertovat.
Palvelukeskuksen asukkaat Inkeri Kivi ja Risto Kautto ovat iloisella mielellä, kun taloon saatiin säpinää.
– Moni ei pääse täältä muualle, joten heille tämä on tärkeä juttu, Kautto miettii.
Kivi on toiminut kauppiaana niin Liimattalassa kuin Kalaniemessäkin. Sosiaalisen luonteen omaava Kivi on päivästä onnellinen.
– Tämä on erittäin hieno asia. Eihän meillä ole täällä asuessa hätiä mitiä, mutta tällainen mukava tapahtuma on tervetullut lisä. Minä tykkään kuunnella Renkien soittoa ja Päivin laulua. Oikein sielusta ja pääkopasta sieppaa kun kuulee musiikkia. Hevosiakin on mukava katsella, olihan meillä kotonakin hevonen, joten se on tuttu eläin, Kivi kertoilee.
Vuonna 2015 valmistunut Raparperiretki on saanut lahjoituksena kesäkukkia, jotka kukkivat jo täyttä päätä. Aiemmin istutetut kasvit ovat niin ikään saatu lahjoituksena.
– Äänekirppis ja Tervon puutarha lahjoittivat kukkaset, ja me kävimme istuttamassa ne, Liimatainen kertoo ja lisää, että että homma lähti vähän lapasesta, mutta hyvällä tavalla.
– Pääasia, on että laitoksessa asuvat vanhukset saavat osansa Kyläpäivistä. He jos ketkä ovat päivän ansainneet, sillä he ovat meidän ihanan kotikylämme aikanaan rakentaneet. Ja tästä Kyläpäivien etkoista tulee takuuvarmalla perinne, Tiia ja Päivi sanovat topakasti ja rientävät seurustelemaan vanhusten tykö.
Konginkankaan Rengit ja piika Leppänen luikauttivat monta tuttua rallia.
Raparperipoluksi ristitty pihapiiri on varsinaista silmäkarkkia.
Isa Liimatainen ja Veera Laine ottivat hevoset mukaan ja tulivat iltapäivän viettoon.
