Tilapalvelut piti tiedotustilaisuuden Konginkankaan päiväkotilasten vanhemmille päiväkodin tiloissa toimivan rakennuksessa ilmenneiden vakavien vaurioiden johdosta. Virkamiehet vakuuttivat, että päiväkotitoiminta pysyy kylällä ja muistuttivat, että päätöksiä on tehtävä lapset edellä -ajattelulla.
Konginkankaan vuonna 1935 kouluksi päiväkodin tilana toimivan rakennuksen kuntoa on tutkittu. Tutkimusten yhteydessä löytyi kahden huoneen alapohjarakenteista kosteus- ja kuivalahovaurioita. Korjaussuunnitelman mukaan remontin tarve olisi melkoinen.
– Arvioilta noin 1,5-2 miljoonaa euroa, kertoi tekninen isännöitsijä Erika Tarvainen.
Tehtyjen suunnitelmien mukaan suositellaan alapohjarakennuksen uusimista kosteusteknisesti paremmin toimivaksi. Korjaussuunnitelma koskee koko talon alapohjarakennetta.
– Alapohjan korjauskustannukset nousevat korkealle. Jos korjausta lähdetään tekemään, niin silloin puhutaan peruskorjauksesta, joka koskee koko kiinteistöä perustuksista vesikattoon. Näin laajaan korjaukseen tulee hakea rakennuslupa ja korjaukset tehdään nykyisten rakennusmääräysten mukaisesti, ja tämä lisää kustannuksia. Talon lattiarakenne tuli meille yllätyksenä, sillä tässä ei ollutkaan niin sanottua rossipohjaa, Tarvainen muistutti.
Tilapalvelut ja opetus- ja kasvatustoimi ovat päätyneet siihen, ettei nykyisen päiväkodin korjaaminen ole kannattavaa.
– Talon nykyiset käyttökustannukset ovat noin 80 000 euroa vuodessa. Se on paljon kun ajattelee, kuinka vähäinen on päiväkodin tarve käyttää rakennusta. Tässä on tilaa noin 600 neliömetriä, mutta käytössä on vain reilu kolmannes. Lopulla noin 350 neliön tilalla ei kaupungilla ole perusteltua käyttöä. Kaiken varalta ei tätä kannata lähteä korjaamaan, opetus- ja kasvatusjohtaja Ville Härtsiä muistutti.
Vieressä oleva koulu voisi antaa tulevaisuudessa tilaa päiväkodin tarpeisiin. Koulu on vetänyt aikoinaan 160 oppilasta. Oppilasennusteen mukaan oppilaat vähenevät jyrkästi. Lukuvuonna 2023-2024 oppilaita on enää 62.
– Se tarkoittaa kolmea perusopetuksen luokkaa. Tilastojen pohjalta tehdyt ennusteet pitävät erittäin hyvin paikkansa. Tällä hetkellä päiväkodissa on 21 lasta, ja nyt meidän täytyy katsoa, laskeeko koulussa tilan tarve, jotta voimme sijoittaa päiväkodin koulun katon alle, Härtsiä laski.
Päiväkodissa ei kukaan oireile. Hajua on ilmassa, lattiat vetävät ja tuuletusta on harrastettava. Nyt ikkunat on teipattu, joten joku kokee, että happi tahtoo loppua.
– Ei tarvita insinöörin taitoja, kun katsoo rakennuksen kuntoa. Kuka tahansa voi todeta, että talossa on laaja-alaisia vaurioita. Sisäpuolelta tullut kosteus on kondensoitunut pitkällä aikavälillä rakenteisiin. Kaikki sen tietää, että pöpöt eivät mene ulos vaan tulevat tänne sisälle, Nyt pitää mennä lapset edellä, tekninen johtaja Tommi Rautjärvi sanoi.
Väistötiloja on käyty katsomassa. Nykyaikainen väistötila on eri asia kuin parakki, muistutti Rautjärvi. Väistötilan käyttökustannus vuokrineen ja lämmityksineen on noin 40 000 euron luokkaa.
– Tarkoitus on hankkia pitkäaikainen väistötila, jossa riittää valo, lämpö ja happi. Päiväkoti aloittaisi elokuussa toimintansa niin sanotussa viipale-elementissä. Se ei ole mikään pakkilaatikko, vaan isolla kuistilla varustettu ratkaisu, joka ei eroa millään tavalla oikeasta rakennuksesta, Härtsiä sanoi.
Viipaleratkaisu aiheutti harmistusta parin vanhemman kesken. Epäily heräsi, että Konginkankaalta ollaan lakkauttamassa päiväkotia.
– On pelko, että kohta joudumme kuskaamaan lapsia pitkin kyliä eli Äänekoskelle, eräs äiti sanoi.
Rautjärvi ihmetteli väitettä.
– Päiväkotia ei olla lakkauttamassa. En ole kohdannut 30 vuoden aikana koskaan ennen vastarintaa kun aloitetaan tarjoamaan terveitä tiloja, Rautjärvi ihmetteli.
Myös perhepalvelujohtaja Pirjo Heinonen toppuutteli epäilijöitä.
– Ei ole mitään tietoa, että päiväkotitoiminta olisi täältä loppumassa. Muistutan, että lapset tarvitsevat terveet ja turvalliset tilat. Päivähoito ja varhaiskasvatus ovat lähipalveluita ja ne tulevat säilymään täällä, Heinonen sanoi.
Kulttuurihistoriallisesti arvokas talo menee mahdollisesti myyntiin. Kun se tyhjenee toiminnasta kaupunki ylläpitää sitä peruslämmöllä.
– Se maksaa vuositasolla noin 20 000 euroa. Toivomme talolle luonnollisesti talon arvolle sopivaa jatkokäyttöä. Julkishallinnon näkökulmasta tähän on meidän itse vaikea mitään toimintoja asettaa., Rautjärvi sanoo.
Kyläyhdistyksen Esa Sällinen piti viipaleratkaisua hyvänä.
– Liputan tämän puolesta. Olen tyytyväinen kun saamme korvaavat tilat näin nopeasti, Sällinen sanoi.
Antti Kyröläinen, pienen päiväkotia käyvän pojan isän, on tyytyväinen kaupungin ripeään toimintaan.
– Tämä antaa vastuullisen kuvan kaupungin toimista. Viipaleessa tilat ovat hyvät ja ne antavat mahdollisuuden muuttaa niitä tarpeen mukaan, Kyröläinen sanoi.
Rautjärvi muistutti, että kaupunki tulee satsaamaan viheralueille parin vuoden aikana paljon.
– Kylien elinvoima on meille tärkeää.
Suojelukohde – Itiöt vai home – sekö peruste ovet sulkea.