Kömin Kilta tekee vahvaa ja arvokasta kotiseututyötä. Juhannusviikolla julkaistiin muhkea ja mielenkiintoinen Kongintaival -lehti.
Kömin Killan tekemä kotiseututyö ei ole vain arkistojen penkaamista ja historian lehtien havinaa. Se on toimintaa, joka tuo elämyksiä moneen makuun kuten musiikkihetkiä, näyttelyitä ja sataman kukkiva kaunotar, perinnekukkapenkki. Myös osallistavaa taidetoimintaa on päästy kokeilemaan.
– Sen tuloksena tuli saimme upeat Konginkangas -kuosit, joita on jalostettu tuotteiksi. Idea oli niin hyvä, että sitä ovat jo muutkin kaupungit ottaneet mallia. Meidän ei tarvitse hävetä muiden kotiseutuyhdistysten edessä, niin paljon ollaan saatu aikaiseksi, Kongintaival -lehden päätoimittaja Marjatta Huhta kertoo.
Marjatalla on vankka kokemus kirjallisista töistä, vaikka tekniikan tohtorina onkin kirjoittanut lähinnä tiedetekstiä englanniksi. Vuosi sitten julkaistiin kansallista huomiota saanut Konginkankaalta maailmalle -kirja.
104-sivuinen Kongintaival pitää sisällään mielenkiintoista luettavaa. Lehteä selatessa tajuaa, että Konginkankaalla on iso järjestöjen joukko, jotka järjestävät toimintaa niin taajamassa kuin kylillä, kuten Räihässä, Kalaniemessä, Liimattalassa ja Riihilahdessa.
– Meillä on toimelijaita yhdistyksiä. Maininnan ansaitsee oma kyläyhdistys, joka osti työväentalon muuttaen sen kylätaloksi. Yhteisöllisyys tapahtuu ja näkyy kylissä ja järjestöissä. Meillä on vahvaa kulttuuritoimintaa ja seurakunnan rooli on hyvin merkityksellinen. Me kutsumme seurakuntaa meidän ohjelmatoimistoksi, Marjatta naurahtaa.
Konginkankaalle merkittävä ajanjakso liittyy yhdistyminen Äänekoskeen vuonna 1993.
– Omaisuus ja tulopohja kehittyivät hyvin, mutta kulut lähtivät jyrkkään nousuun kun vuodesta 1985 vuoteen 1990 kulut per asukas nousivat 11 000 markasta 20 000 markkaan. Oli tehtävä raskas ratkaisu, ja Äänekosken kaupungille jäi likainen työ vähentää väkeä. Äänekoski teki mitä piti tehdä, ja sitä asiaa avataan tässä lehdessä.
Reetta Korjosen tekemästä kotiseututyöstä on lehdessä oma lukunsa. Hän on toiminut Konginkankaalla monen asian agitaattorina. Korjosta muistettiin maaliskuussa Suomen Kotiseutuliiton kultaisella ansiomerkillä.
– On todella tärkeää, että saimme Kömin Killassa haettua Reetalle tämä tunnustus, sillä jos kuka on sen ansainnut.
Myös Kustaa Laitinen, Hiekkalan tilan Matti ja Toini Hytönen, sekä Hanna Lehtonen, Toivo Parantainen ja Riitta Hytönen-Pasanen ovat olleet merkittäviä konginkankaalaisia toimijoita, joten he ansaitsevat oman lukunsa.
– Niittylän Elli on henkilö, jota on myös syytä muistaa. Hänet on nostettu täällä lähes pyhimyksen asemaan, sillä lahjoittamansa testamentin voimin ollaan saatu konginkankaalaisille lapsille ja nuorille paljon hyvää ja tärkeää kuten frisbeegolfrata, vauvaraha, jouluruokailut ja konsertit.
100 värikuvaa tahdittavat hyvin jäsenneltyä ja taitettua lehteä. Ihan hetkessä ei lehteä lue, sillä mielenkiintoista asiaa riittää.
– Ensimmäinen numero julkaistiin vuonna 2012 ja tämä uusin on järjestyksessään neljäs Kongintaival. Lehteä saa monesta eri myyntipisteestä, ja tarvittaessa lähetämme lehteä muualla asuvalle, aiheesta kiinnostuneelle.
Toimituskuntaan kuului Marjatan lisäksi Merja Vasama, Reetta Korjonen ja Kauko Maskulainen.
– Työ oli iso, ja olen erittäin tyytyväinen lehden rakenteeseen. Onneksi meillä on ollut paljon kirjoittajia, ja heille kuuluu iso kiitos. On tärkeää tehdä näkyväksi tämä nykyinen Konginkangas, sillä kotiseututyö ei ole vain menneisyyden kaivelemista. Jollemme me tallenna nykypäivän tapahtumia, niin 30 vuoden päästä tätä aikaa ei ole ollut, Marjatta Huhta muistuttaa.
