Jean Sibeliuksen 150-vuotispäivän kunniaksi ÄKS selvitti Sibeliuksen Ainolan hirsien alkuperää. Sitkeä huhu tietää, että hirret olisi peräisin Suolahden Kirppuvuoresta, ja että ne olisi sahattu Lastuniemen sahalla ja kelkottu junakyydillä lähelle määränpäätä. Selvitystyön edetessä selvisi muutakin!
Kotiseudun Joulussa vuonna 1966 Heikki Noronen kirjoittaa Suolahden teollisen yrittämisen uranuurtajista:
– Paikkakunnan tuntumassa Lastuniemessä hongat veistettiin hirsiksi. Ne lähetettiin rautateitse aina Etelä-Suomen suuriin asutuskeskuksiin saakka. Kerrotaan mm. Sibeliuksen Ainolan hirretkin näiden honkaherrojen toimittamiksi, Noronen kirjoittaa
Mistä Noronen oli tietonsa saanut, sitä ei ÄKSän valjastama kotiseutuetsivä Kari Perälä tiedä.
– Ehkä asemapäällikkö Ahoniuksen jälkeläisiltä? Täytyy kuitenkin huomata tuo Norosen termi ”kerrotaan”. Termi ei kerro täydestä varmuudesta, Perälä tuumii.
Ainola valmistui 1904. On uskottavaa, että Ainolan hirret on veistetty Suolahden Lastuniemessä, sillä Keiteleen rannoilla oli paljon arvokkaita kelohonkia.
Akseli Gallen-Gallela oli Suolahdessa vakituinen kävijä. Hän tunsi hyvin asemapäällikkö Ahoniuksen. Tämä kävi Suolahdessa keväällä 1906 ja asui Kirppulassa. Kirppuvuori oli taiteilijalle tärkeä:
– Ennen kotiinlähtöään Gallen muistutti Suolahden isäntäväkiä Kirppuvuoren koskemattoman luonnon, etenkin kelohonkien suojelusta. Ajatus luonnonsuojelualueiden välttämättömyydestä askarrutti luonnonkuvaajan mieltä, lukee kirjassa Rakkaus Keski-Suomeen.
Sibeliusten ja Ahoniusten välillä oli luonnollisella tavalla kanssakäymistä. Olivathan he sukulaisia! Sukuselvitystä teki Väksyn the puuhamies Timo Enäkoski.
– Sen verran sain selville, että kyllä, asemanhoitaja Rudolf Ahoniuksen äiti on 31.7.1855 naitu Johanna Sofia Haartman (kuoli 1894). Säveltäjä Jean Sibeliuksen isä oli Kristian Gustaf Sibelius (Hämeenlinnan kaupunginlääkäri, kuoli 1868). Kristian Sibelius oli Gabriel Borgin vävy (Pyhäjoen kirkkoherra, kuoli 1855). Gabriel Borg oli Gustaf Haartmanin vävy (kuvernementinsihteeri, lääninviskaali, kuoli 1845). Gustaf Haartman oli Karl Johan Ahoniuksen appiukko (Akaan kirkkoherra, kuoli 1896) eli Rudolf Ahoniuksen äidinisä.
Summa summarum: Sibeliuksen äidinäiti oli Rudolf Ahoniuksen äidin sisar elikkä isoäidin täti!
Suolahden rautatieasema oli 1900-luvun alussa todellinen kulttuurikeskus. Siihen kietotuvat Akseli Gallen-Kallelan, Sibeliuksen sekä Juhani Ahon elämänvaiheet.
– Itse en tiennyt Sibeliusten ja Ahoniusten sukulaisuussuhteista. Aika merkittävä seikka, kun mietitään Ainolan hirsien alkuperää. Luonnollinen yhteys on olemassa. Aika jänniä juttuja. Pienestä Suolahdesta kasvaa Suuri Suolahti näköjään, Perälä innostuu.
Onko tämä kaikki legendaa? Onkon sinulla lisätietoa? Kerro tietosi aikailematta osoitteeseen toimitus@aksa.fi
http://www.ainola.fi : Ainola on Suomen kansainvälisesti tunnetuin kotimuseo ja ainutlaatuinen osa Suomen kansallista kulttuuriperintöä. Valmistuttuaan vuonna 1904 se palveli Jean ja Aino Sibeliuksen kotina aina heidän elämänsä loppuun saakka, Jean Sibeliuksen osalta vuoteen 1957 ja Aino Sibeliuksen osalta vuoteen 1969.
Aapeli Hartikka, Paatelan harjun talosta, veisti Ainolan hirret. Aapelin tyttärentytär Eeva Nyman on kertonut siitä Heikki Penttiselle. Heikki voi kertoa siitä.