Seurantalojen tämän vuoden korjausavustukset on jaettu. Julkisen talouden tasapainotustoimista johtuen avustusmääräraha jäi tänä vuonna 485 000 euroon, joka on yli miljoona euroa vähemmän kuin aikaisempina vuosina. Jaettavan rahasumman pieneneminen näkyy erityisesti pienempinä avustussummina.
Tänä vuonna avustussummat ovat keskimäärin 7 500 euroa. Summa on lähes puolet aikaisempaa keskimääräistä avustussummaa pienempi. Noin 85 prosenttia avustuksista on alle 10 000 euron suuruisia.
– Aiempina vuosina on ollut mahdollista jakaa useita yli 50 000 euron avustuksia, joiden avulla on mahdollista toteuttaa suuria ja kalliita julkisivu-, vesikatto- ja taloteknisiä hankkeita. Näitä isoja korjauksia joudutaan nyt siirtämään, ja korjausvelka kasvaa, kertoo rakennustutkija Jari Heiskanen Suomen Kotiseutuliitosta.
Kotiseutuliitto hallinnoi korjausavustusten jakamista opetus- ja kulttuuriministeriön toimeksiannosta.
Hakijoiden määrä ja haettu rahamäärä nousivat merkittävästi
Tänä vuonna avustusta haki yhteensä 281 yhteisöä, mikä on selvästi viime vuosia enemmän. Hakemuksia tuli kaikista maakunnista, painottuen kuitenkin enemmän Länsi- ja Etelä-Suomeen.
Yhteensä avustuksia haettiin noin 8,5 miljoonan euron edestä. Summa on noin kaksi miljoonaa euroa enemmän kuin viime vuonna.
– Yhtälö, jossa määrärahat pienenevät merkittävästi ja korjaustarve kasvaa, on haastava. Toimiva kansalaisyhteiskunta tarvitsee välttämättä seurantalojen kaltaisia avoimia toimitiloja, ja monet niistä edustavat myös arvokasta rakennusperintöä. Siksi on tärkeää, että korjausavustus saadaan jatkumaan riittävällä tasolla, kuvaa Kotiseutuliiton toiminnanjohtaja Teppo Ylitalo.
Kotiseutuliitto ja alan toimijoiden muodostama seurantaloasiain neuvottelukunta ovat kehittämässä korjausavustusjärjestelmää aktiivisessa yhteistyössä opetus- ja kulttuuriministeriön kanssa.
Isoimmat avustukset Äänekoskelle, Kauhajoelle ja Närpiöön
Suurin avustussumma 27 000 euroa myönnettiin Äänekosken Mämmen Kyläyhdistykselle Keski-Suomeen seurantalon alapohjan kuivatukseen ja rakenteellisten vaurioiden korjaukseen.
Seuraavaksi isoin avustus 20 000 euroa meni Etelä-Pohjanmaalle Kauhajoen Kainaston Nuorisoseuralle Yläpohjan lisäeristyksestä ja sadevesijärjestelmästä koituneisiin kuluihin.
Kolmanneksi isoimman avustuksen 17 000 euroa sai Pohjanmaalta Närpiön Norrnäs Ungdomsföreningen muun muassa keittiö- ja lattiaremonttiin. Määrällisesti eniten avustuksia myönnettiin Uudellemaalle ja Pohjanmaalle, joista myös saapui eniten hakemuksia.
Tänä vuonna avustustoiminta keskittyi määrärahojen vähäisyyden takia aiempaa enemmän pieniin hankkeisiin. Niitä ovat korjaustöitä edeltävät suunnittelun, piirustusten ja kuntokartoituksen kustannukset. Rakenteiden osalta tällaisia hankkeita olivat ikkunoiden, ovien, sadevesijärjestelmien ja sokkelien kunnostukset. Toiminnallisuutta ja talotekniikkaa edustivat avustuksissa esteettömyyskorjaukset ja ilmalämpöpumput.
Avustusta haettiin viime vuosien tapaan erityisesti erilaisiin suunnittelukustannuksiin, julkisivujen ja kattojen kunnostukseen sekä taloteknisiin korjauksiin ja toiminnallisuuden parantamiseen. Keskimääräinen avustushakemus oli noin 20 000 euroa. Yli 50 000 euron hakemuksia tuli 38 talolta.
Valtion määräraha vapaan kansalaistoiminnan tiloille ja arvokkaalle rakennuskannalle
Seurantalojen korjausavustus on valtion määräraha, jonka tarkoituksena on säilyttää seurantalojen arvokasta rakennus- ja kulttuuriperintöä sekä mahdollistaa talojen käytettävyyttä parantavat korjaukset. Opetus- ja kulttuuriministeriö on antanut avustuksen jakamisen ja korjausneuvonnan Suomen Kotiseutuliiton tehtäväksi. Avustusehdotuksen tekee seurantaloasiain neuvottelukunta, jossa ovat edustettuina muun muassa seurantaloja ylläpitävien yhteisöjen 12 keskusjärjestöä.
Avustusta voivat saada yhdistykset ja yhteisöt, jotka omistavat vapaaseen kansalaistoimintaan tarkoitetun seurantalon. Suomen Kotiseutuliitto vastaa korjausavustuksen jaosta ja tarjoaa asiantuntija-apua seurantalojen korjauksiin liittyvissä kysymyksissä.
Seurantalo on yhteisnimitys aatteellisten yhdistysten kokoontumistiloikseen rakentamille taloille.
Vanhimmat talot on rakennettu 1880-luvulla. Pääosa seurantaloista, noin 80 prosenttia on rakennettu ennen vuotta 1950. Talojen rakentaminen jatkuu edelleen. Kaikkiaan seurantaloja on Suomessa nykyisin lähes 2 500.
Ne ovat arvokasta kansallista kulttuuriperintöä ja monin paikoin elintärkeitä paikalliselle harrastus- ja kulttuuritoiminnalle. Paikallisyhdistykset huolehtivat niiden ylläpidosta ja korjaamisesta pääosin talkoovoimin.
