Suomessa on lakkautettu puolet peruskouluista 25 vuoden aikana, ja jäljellä on noin 2500 koulua. Kustannukset eivät ole laskeneet, mutta syntyvyys on ja lasten ja samalla nuorten pahoinvointi on lisääntynyt. Tämä on skandaali, sanoo korkea-arvoinen virkamies.
Mämmen koululla järjestetty Kylä, Kunta ja Kumppanuus -paneelikeskustelu kiinnosti vain tusinan verran kuulijoita. Tilaisuudessa toivottiin kustannustehokkaita palveluita, kumppanuutta, hyvinvoivia ihmisiä, menestyviä kuntia ja elinvoimaisia maaseutuja, joissa paikallinen työllisyysaste olisi hyvä ja ihmisten perusoikeudet turvattu.
– Jos maaseudulta kuuluu soraääniä, niin silloin on hätä, sillä me olemme perustyytyväisiä ihmisiä. Nyt on hätä. Puhutaan isosta asiasta, sillä 1/3 väestöstä asuu maaseudulla. Jotta kansa voi hyvin, tarvitaan tasapainoista aluekehittämistä. Asiat, jotka ovat olleet Suomen vahvuuksia, alkaa olla nyt heikkouksia, hyvänä esimerkkinä peruskoulu. Olemme rehvastelleet Pisa-tuloksilla, mutta nyt alkaa kelkka kääntyä, sanoo Suvi Pesonen ruohonjuuritason asiantuntija, kuuden lapsen äiti Kanta-Hämeen Janakkalan kylästä ja Suomen lähikoulut ry:n puheenjohtaja.
Koulu on lapsiperheille tärkein lähipalvelu sillä sitä tarvitaan 190 päivänä vuodessa. Juuri valmistuneessa AVI:n raportissa todetaan, että lapset eivät ole yhdenvertaisessa asemassa suorittaessaan perusopetusta. 33 prosenttia maaseudun lapsista asuu yli viiden kilometrin päässä koulusta ja kaupungissa seitsemän prosenttia.
– Nyt ollaan tekemässä lakimuutosta, jossa suvaitaan, että lapsen koulumatka voi olla päivittäin 160 kilometriä päivässä. Lapset ja aikuiset eivät ole jaksamisen kanssa samalla tasolla, Pesonen puuskahtaa.
Suvi Pesonen
Kari Lehtola, Itä-Suomen aluehallintoviraston opetustoimen ylitarkastaja on erittäin huolestunut maaseudun lasten yhdenvertaisuuden toteutumisesta.
– Lapsen on hyvä asua Suomessa ja meillä on hyvä lainsäädäntö. Siellä on yksi sokea piste eli maaseutulasten oikeudet yhdenvertaisiin sivistyksellisiin palveluihin. Niitä on poljettu nyt 25 vuotta ja trendi jatkuu ja jatkuu. Millä tavalla säästöt ovat realisoituneet, siitä ei tutkimustietoa ole. Kun tehdään lapsiin liittyvää päätöksen tekoa niin eduskunnassa kuin kunnissa, Suomessa ei tehdä lapsivaikutusten arviota siitä mikä on seuraus kun kouluverkkoa karsitaan.
Kustannusselvitykset näyttävät siltä, että varhaiskasvatuksen ja toisen asteen kustannukset ovat olleet staattisia.
– Perusopetuksen kustannukset ovat olleet viime vuosina voimakkaassa nousussa. Kouluverkkokäyrä on pysynyt vaakatasossa varhaiskasvatuksen sekä toisen ja korkean asteen osalta.
Perusopetus taas menee voimakkaasti alaspäin. Kouluja lakkauttamalla yritetään saada säästöjä aikaan perusopetuksessa mutta onkin käynyt päinvastoin.
– Minusta tämä on skandaali, Lehtola sanoo.
Lehtola suosittelee, että tutkittaisi todelliset säästöt koulun lakkauttamisesta. Siitä ei ole todellista tietoa.
– Koko valtion strategian keskeinen nimittäjä on keskittäminen. Kun aikuisten työpäivään yritettiin saada 15 minuuttia lisää, niin ei millään. Mutta meillä tehdään joka viikko päätöksiä, jossa usealle lapsiryhmälle lätkäistään kahdeksan kertaa 15 minuuttia joka ikiseen koulupäivään. Sitä ei pidetä minään. Tämä on pimeä aika. Miten tällainen on mahdollista, Lehtola kysyy.
”Normaali” oppilas tuottaa kustannuksia 8000 euroa.
– Kun tulee ongelmia, kustannus kasvaa räjähdysmäisesti ja hyvin äkkiä ollaan 100 000 eurossa. Näitä ongelmia ei seurata. Kehitys Suomessa on mennyt koko ajan epätasa-arvoiseen suuntaan, ikävä kyllä. Kuva täytyy tehdä selväksi, jotta voidaan tehdä viisasta ja yhteiskunnan kannalta hyvää politiikkaa.
Lehtola tietää että, hyvin ikävä piirre on näennäinen säästö. Koulua ei lakkauteta, mutta koulukyytejä kyllä.
– Meillä on koulukyytireitit a, b, c, d, ja e. Päätetään säästää ja lakkauttaa reitit d ja e. Tämä tietää sitä, että lapset istuvat autossa alle kahdenkymmenen kilometrin koulumatkaansa kaksi ja puoli tuntia ja jopa yli, Lehtola laskee.
Pieksämäen Peiposjärven koulun vitosluokkalaiset Jere Tourunen ja Janne Nikonen kuvasivat koulumatkansa (5 ja 12 kilometriä mutta aikaa matkaan kertyy reilusti yli tunti ), josta ei vaaratilanteilta vältytty.
Kansanedustaja Aila Paloniemi on kyläkoulun kasvatti ja joutui aikoinaan kokemaan pitkän koulumatkan kirouksen.
– 12 kilometrin koulumatkaa jytkytettiin rämisevällä autolla yli puolitoista tuntia sivu. Muistan sen vieläkin, miten rasittavaa se oli. Ymmärrän ongelman ja pidän tätä erittäin huolestuttavana koulutuksen tasa-arvon kannalta, Paloniemi sanoo.
Tommi Lunttila MTK:n valtuuskunnan puheenjohtaja on saanut maaseudulta huolestunutta viestiä kyläkoulujen lakkauttamisbuumista.
– Koulu ei ole pelkkä rakennus vaan koko kylän sielu ja sydän sekä toimintakeskus. Ei ole ennusteita vaan faktaa, että vuoteen 2030 mennessä tarvitaan 50 prosenttia enemmän ruokaa, 45prosenttia enemmän energiaa, 30 prosenttia enemmän vettä ja kaikki ne tulevat maaseudulta. Meidän tulee pitää maaseutu elävänä, ja se lähtee siitä, että kylältä löytyy koulu. Ennustetaan, että vuoteen 2030 mennessä kaupunkeihin muuttaa 400 000 ihmistä. Se on iso määrä ja aiheuttaa isoja kysymyksiä miten yhtälöstä selvitään, Lunttila sanoo.
Paneelikeskusteluun osallistuivat vas. Suvi Pesonen (kyläaktiivi ja Suomen lähikoulut pj.) Antti Tourunen (projektipäälikkö, Laukaan ekokoulu) Mari Laurell ( Rehtori, Kalkkisten palvelukeskus) Pirjo-Liisa Vesterinen (kunnanjohtaja, Toivakka) Tommi Lunttila (MTK:n valtuuskunnan pj.) Äänekoski, Aila Paloniemi (kansanedustaja, kaupunginvaltuutettu) Kari Lehtola (opetustoimen ylitarkastaja, Itä-Suomen aluehallintovirasto) Jali Tuhkanen (Einari Vuorelan koulun johtokunnan pj., Keuruu)
Missä mämmeläiset ja kaikki muut? Suvi Pesonen harmitteli vähäistä kuulijakuntaa.
EDIT: Lisätty kuvatekstiin poikien kulutettu aika koulumatkaan.
