Koulutyö jatkuu Asemakadulla – tutkimustulokset eivät hälytä

Työ jatkuu Asemakadun koululla. Tehdyt laajat tutkimukset osoittavat sen, että koulutyötä voidaan jatkaa turvallisin mielin, näin kertoivat Ville Härtsiä ja Tommi Rautjärvi medialle järjestetyssä tiedotustilaisuudessa. Rakennus on suhteellisen hyvässä kunnossa ja siinä voidaan jatkaa työskentelyä, näin kertoo lukuisten tutkimuksien tulokset.

Asemakadun koululla tutkimukset aloitti Ramboll maaliskuussa 2013. Tutkimuksia jatkettiin ISS Prokon toimesta toukokuussa, joilloin tehtiin kuntoarvio sekä julkisivun kuntotutkimus. Henkilöstölle tehtiin Örebro-tutkimus ja viime keväänä soritettiin THL:n oiretutkimus oppilaille. Myös lämpökuvamittaus ja LV-kanavien puhtaudenarviointi ovat valmistuneet. Paine-eroseurantamittaus on tehty kahdesti. Koulu on päässyt mukaan Sisu-projektiin, jonka aloitukseen on tehty myös kuntoarvio. Kaupungin toimesta tutkimuksia lisättiin vielä, kun koululle kutsuttiin joulukuussa homekoira ja tehtiin pakkasten paukkuessa Andersson-menetelmällä sisäilmatutkimus. Koululla on tehty terveydellisten olojen tarkistus. Näiden perusteella on tehty korjaustyöselostus ja suunnitelma mitä tulevaisuudessa tehdään.

– Tutkimuksia ei ole enää tarvetta laajentaa. Tutkimuksissa löytyi selkeitä riskirakenteita ja jossain vaiheessa vaurioituneita rakenteita. Sieltä ei löytynyt laajamittaisia vaurioita, jotka tutkijoiden tai terveysviranomaisten lausuntojen näkökumasta katsottuna heikentäisivät olennaisesti sisäilman laatua tai tekisi rakenteesta terveyshaitallisen, Härtsiä kertoo.

Joukko ihmisiä oireilee, osalla on vakavia ärsytysoireita. Henkilöstöä on siirretty kaupungin muihin yksikköihin työskentelemään ja kaksi kokonaista luokkaa on laitettu koululta evakkoon. He, jotka ovat siirretty muualle töihin, ovat päässeet eroon oireistaan.

– Yhtään ainutta lasta ei ole siirretty varsinaisten ärsytysoireiden vuoksi muualle. Joidenkin oppilaiden kanssa keskustellaan siirrosta koululääkärin kanssa.

Homekoiratutkimus

Koira haistaa mikrobeista tai sienistä lähtevän kaasun tai hajun ja merkkaa tarkan kuononsa avulla paikkoja, joissa on ”jotain hämärää”.

– Kosteusvaurioisessa talossa koira merkkaa kymmeniä paikkoja. Jos tämän kaltainen rakennus on sisäilma- tai kosteusvaurioinen, niin koira löytää vähintään 40 paikkaa. Asemakadun koululta koira löysi alle kymmenen paikkaa. Tilat olivat luokkia, käytäviä, toimistoja ja varastoja. Koiran merkkaamat paikat olivat samanlaisessa rakennekohdassa: joko nurkassa tai seinän ja väliseinän läpiviennissä. Yksi paikka oli patterin läpiviennin kohdalla. Ne luokkatilat, jotka ovat otettu käytöstä pois ei koira löytänyt mitään. Ne kohdat, jotka koira merkkasi kävi ISS Proko ottamassa näytteet eikä näistä näytteistä ei löytynyt mitään. Hajun lähde voi olla muualla, vaikka kolme kerrosta alapuolella olevassa kellaritilassa, Rautjärvi kertoo.

Yhteentoista kohtaan, näihin koiran merkkaamiin asennettiin suodattavat filtterit. Näitä verrattiin muun muassa ulkoilmaan asetettuun suodattimeen. Näissä ei ollut poikkeamia, eli huonetiloista ei löytynyt mikrobien itiöitä.

–  Jossain on jotain. Kaasu on sellaista, mistä me emme tiedä mitään, sen haistaa koira mutta ei ihminen. Joillekin tämä aiheuttaa ärsytystä.

– Meidän lääkärit, ei kouluterveydenhoidon eikä työterveyden, pysty sanomaan, että oirehtijoiden määrä olisi poikkeava normitilanteesta eikä sitä, selittyykö vaivat yksiselitteisesti koulusta. Meidän asiantuntijat eivät lähde lausumaan sellaista, että koululla on terveysriski, Härtsiä summaa.

Saadaanko Asemakadun koulusta remontoimalla moderni, nykyistä oppimiskäsitystä vastaava talo? Onko talossa riski vaikka saataisi ongelmallinen kellaritila ja hissikuilu eliminoitua pois päiviltä?

– Kaikki maksaa ja meidän täytyy tietää millaiseen ratkaisuun päädytään, jotta pääsemme tekemään toimenpiteitä. Rautjärvi sanoo.

Mitään ei ole päätetty. Kouluverkkotyöryhmä antaa raporttinsa maalis-huhtikuussa ja sitten päästään valtuustokäsittelyyn hallituksen kautta.

– Näyttää siltä, että koulussa jatketaan työskentelyä. Tarvittavat korjaukset tehdään ja seurataan tarkasti lasten ja henkilöstön terveystarkastuksia. Jos homma leviää käsiin, niin silloin toki reagoidaan. Lämpötilaa lasketaan ja siivousta tehostetaan, myös uusia ilmankostuttimia otetaan käyttöön.

– Tutkimustulokset osoittavat sen, että rakennuksessa ei ole kosteuden aiheuttamaa sisäilmaongelmaa, Rautjärvi sanoo.

Kohtalo on nyt poliitikkojen kuin myös aluehallintoviraton kuin työsuojelun käsissä. Myös joulukuinen valtuuston yksimielinen ponsiesitys noussee kevään aikana keskusteluun. Aluehallintovirastolle on sen pyytämä lausunto annettu.

– Toivon, että aluehallintoviraston työsuojeluinsinööri Pertti Ketosalo osaa lukea suomen kieltä ja ymmärtää tutkimuksen tuloksen, eikä lähde tekemään sellaisia johtopäätöksiä, jotka ovat tutkimuksien vastaisia, Rautjärvi toivoo.