Kas näin lentää hake ja hake lentää näin.
Suomi on siirtymässä biomassavarannon tehostettuun liiketoiminnalliseen hyödyntämiseen, uskoo keskisuomalaisten kehittämisyhtiöiden asialla oleva Human Tech Center Finland (HTC).
Hyödyntäminen tapahtuu HTC:n tiedotteen mukaan siirtymällä korkean imagon biotalouteen, jossa erityisesti puun ominaisuuksia ja kuitumateriaalia hyödynnetään mahdollisimman korkealla lisäarvolla. Näin voidaan synnyttää paitsi paikallisia edelläkävijämarkkinoita, myös kasvavaa uutta liiketoimintaa. Yli puolet biotalouden yritystoiminnasta Suomessa on metsäbiotaloutta.
Biotalous on uuden ajan materiaalitaloutta, jossa uusiutumattomia luonnonvaroja korvataan uusiutuvilla, luonnonvaroja käytetään kestävästi ja tavoitteena on suljettu materiaalikierto.
? Tällä hetkellä on useita biotaloutta eteenpäin ajavia trendejä. Öljy- ja mineraalipohjaiset materiaalit kallistuvat ja niitä korvataan uusiutuvilla materiaaleilla. Tarvitsemme uutta teknologiaa, jonka tuottamisessa ketterät pk-yritykset ovat vahvoilla, kehitysjohtaja Petri Nyberg Jyväskylä Innovation Oy:stä sanoo.
Nybergin mukaan kyse ei ole ideoiden puutteesta, vaan halusta testata uusia mahdollisuuksia. Onnistuminen edellyttää yrittäjämäistä asennetta ja rohkeutta laittaa itsensä likoon.
? Keski-Suomessa tarvitaan lisää toimijoita, jotka toteuttaisivat orastavia liiketoimintamahdollisuuksia. Täällä on paljon osaamista, jota on hankittu työelämästä tai tutkimusmaailmasta. Se pitäisi pystyä muuttamaan yritystoiminnaksi, Nyberg miettii.
Jyväskylää ympäröivällä alueella toimii tällä hetkellä noin 30 pk-yritystä biotalouden sektorilla. Ne työllistävät noin 900 henkilöä ja tekevät liikevaihtoa noin 150 miljoonaa euroa. Kasvumahdollisuuksista kertoo jotain se, että yritysten liikevaihto kasvoi vuodessa parikymmentä prosenttia ja työtekijämäärä kymmenisen prosenttia.
Suomessa metsäbiotalouden potentiaalin maksimaalinen hyödyntäminen edellyttää resurssien viisasta käyttöä, muistuttaa HTC tiedotteessaan. Se tarkoittaa käytännössä esimerkiksi uusia teknologisia prosesseja puunkorjuuseen ja käsittelyyn sekä prosesseja, joilla saadaan hyödynnettyä metsäbiomassan energiasisältöä mahdollisimman tehokkaasti.
Hyvänä esimerkkinä biotalouteen laitteita ja teknologiaa toimittavista yrityksistä HTC pitää jyväskyläläistä Fixteri Oy:tä, joka on kehittänyt pienpuun korjuuseen toimitusketjuratkaisun ja tarvittavat teknologiat. Niistä hyötyvät samanaikaisesti niin metsä- ja energiateollisuus, korjuuyrittäjät, metsänomistajat kuin luontokin. Fixterin konseptoimien teknologioiden ja menetelmien avulla pystytään avaamaan pienpuun korjuun kannattavuutta syöneet logistiset pullonkaulat ja tehostamaan korjuutyön käytäntöjä.
? Suomalaisilla yrityksillä on suuria mahdollisuuksia biotaloudessa, jos vaan pyrimme saavuttamaan EU-tason tavoitteet. Puun käyttöä on tarkoitus lisätä merkittävästi energian raaka-aineena, Fixterin toimitusjohtaja Minna Lappalainen muistuttaa.
Hän sanoo, että nuorissa suomalaisissa metsissä on 600 000 hehtaaria korjaamatonta potentiaalia. Lappalainen näkee Keski-Suomessa kaikki mahdollisuudet metsäbiotalouden sektorin merkittävään kasvuun.
? Täällä on korkeatasoista alan osaamista ja suuret laitokset tarvitsevat paljon raaka-ainetta. Vahvan biotalouden keskittymän luominen Keski-Suomeen edellyttää rohkeutta, toimintaa tukevia rahoitusinstrumentteja ja osaamista. Moni asia on kiinni tahtotilasta.
Keski-Suomessakin puhutaan biotaloudessa resurssiviisaudesta. Kun luonnonvarat hupenevat, väestön määrä kasvaa ja ilmastossa tapahtuu muutoksia, yhteiskunnan on muututtava tehokkaammaksi ja vähäpäästöisemmäksi. Resurssien viisaasta käytöstä on tulossa kansainvälinen kilpailuvaltti, uskoo HTC.
