Useimmat tuntevat lintujen talviruokinnan perusperiaatteen: jos aloitat syksyllä, älä lopeta ennen kuin maa on keväällä lumeton ja sula. Keski-Suomen talvi on kuitenkin tänä vuonna ollut lämmin ja lumeton eikä maa ole juuri päässyt jäätymään. Onko lintujen ruokkiminen näillä keleillä edes tarpeen?
– Riippuu lajista. Monet lajit, kuten tiaiset ja rastaat, löytävät näillä keleillä luonnostakin ravintoa. Toisaalta talvilinnustoomme kuuluu enenevissä määrin hyönteissyöjiä kuten punarintoja, joille talviruokinnasta on hyötyä selviämisen kannalta, sanoo Tringa ry:n Otso Häärä.
Lumi tai sen puute ei myöskään yksin määritä tarvitaanko talviruokintaa vai ei.
– Esimerkiksi harmaapäätikka tai valkoselkätikka ei välttämättä löydä ruokaa, mikäli ympäristössä ei yksinkertaisesti ole riittävästi lahopuuta ja niillä eläviä hyönteisiä, oli lunta tai ei, Häärä huomauttaa.
Vesilinnut pärjäävät leutoina talvina melko hyvin omillaan. Kun vesistöt pysyvät sulina, ruokaa löytyy luonnosta. Vesilinnut myös liikkuvat eri sulapaikkojen välillä pitkiäkin matkoja. Esimerkiksi sinisorsat tarvitsevat kuitenkin ruokailuun matalia ranta-alueita, jotka jäätyvät ensimmäisinä. Sorsat kaipaavat siksi ihmisen ruokinta-apua jo lyhyenkin pakkaskauden jälkeen.
Talviruokinnan perusperiaate pitää kuitenkin paikkansa edelleen: jos ruokinnan on syksyllä aloittanut, sitä tulee jatkaa säistä riippumatta. Linnut oppivat luottamaan löytämäänsä ruokailupaikkaan ja ruuan loppuminen voi olla kohtalokasta.
Leudossa talvessa on linnuille myös negatiivinen puolensa: lämpimällä säällä tauditkin leviävät helpommin. Lintujen ruokinta-automaateista tippuu lähes väistämättä ruokaa maahan, kun linnut käyvät ruokailemassa. Tämä on hyväkin asia, sillä tietyt lajit, kuten mustarastas, ruokailevat melkeinpä yksinomaan maasta. Maassa ruuat kuitenkin sotkeutuvat helposti lintujen ulosteisiin ja taudinaiheuttajat pääsevät leviämään.
Lintujen hyvinvoinnin turvaamiseksi ruokintapaikka tulee siivota säännöllisesti. Ruokintalaitteet voi puhdistaa tehokkaasti ja luontoystävällisesti kiehuvalla vedellä, joka tehoaa niin bakteereihin, viruksiin kuin alkueläimiin. Jos ruokintalaitteen alla on lunta, voi poistaa lumen pintakerroksen ruuanjämineen. Tyyten lumettomaan aikaan ruokintalaitteen alla saattaa kuitenkinolla nurmikkoa ja muuta kasvillisuutta, jonka puhdistaminen on liki mahdotonta. Hyvä uutinen toisaalta on, että lumettomina aikoina maasta ruokailevat linnut löytävät todennäköisesti ruokaa luonnosta, eivätkä juuri tarvitse ruokintalaitteen tarjouksia.
Vaikka ruokaa voi leutoina talvina löytyä linnuille luonnostakin, talviruokinnasta on niille kiistatonta hyötyä. Talviruokinnanansiosta talvinen linnustomme on monipuolistunut merkittävästi. Esimerkiksi sinitiaisten ja viherpeippojen määrät ovat lisääntyneet selvästi viime vuosikymmenten aikana, ja yhä useampi mustarastas jää talvehtimaan Suomeen. Talven aikana hyvin ruokaa saaneet linnut ovat myös etulyöntiasemassa pesimäajan kynnyksellä. Talvehtiminen pesimäseudulla onkin monesti linnulle turvallisempaa kuin pitkälle muuttomatkalle lähteminen.
Varma ravinnonsaanti auttaa lintuja selviämään talven aikana, oli talvi kylmä ja luminen tai ei. Pidä siis ruokintapaikalla tarjolla monipuolista ruokaa lämpiminäkin talvina, ja muista pitää huolta ruokintapaikan puhtaudesta.
