Kaupungintalolla järjestetyssä hankintaillassa listattiin kaupungin tulevia hankintoja, kuultiin hankinta-asiamiehen asiaa ja keskusteltiin osittain värikkäästi.
Äänekosken Yrittäjät ry:n puheenjohtaja Maria Kokko toivoi että kaupunki harjoittaa mahdollisimman paljon lain puitteissa tapahtuvaa ostamista kaupungin omista yrityksistä.
– Se ei ole yrittäjän suosimista vaan paikallisen työllistämisen suosimista. Kun kauppa käy, niin me yrittäjät voimme luoda uusia kipeästi kaivattuja työpaikkoja, Kokko sanoi.
Hän muistuttaa myös yrittäjiä olemaan aktiivisia.
– Ihan ensimmäisenä kannattaa laittaa kotisivut kuntoon, sillä tarjonta täytyy löytyä helposti ja nykyaikaisesti internetistä, Kokko muistuttaa.
VALMISTEILLA OLEVASSA hankintalain kokonaisuusuudistuksessa pienhankintojen kilpailuttaminen on nostettu esiin. Lakiesitykseen onkin kirjattu tavoitteellinen pykälä pienhankintojen kilpailuttamiseksi avoimesti, syrjimättömästi ja tasapuolisesti. Hankintalakia viimeistellään työ- ja elinkeinoministeriössä. Uusi hankintalakiesitys tuodaan eduskunnan käsittelyyn kesäkuussa ja lain on tarkoitus astua voimaan vielä tämän vuoden puolella. Yksinkertaisuudessaan lakiuudistus helpottaa pk-yritysten osallistumista tarjouskilpailuihin. Lakimuutoksen myötä palvelujen tai tavaroiden kynnysarvo kaksinkertaistuu aina 60 000 euroon saakka. Sosiaali- ja terveyspalveluja on kilpailutettava jos ne kapuavat yli 300 000 euroon. Nykyinen raja on 100 000 euroa.
Veli Puttonen, Keski-Suomen Yrittäjien Hankinta-asiamies, kävi tarjoamassa palveluitaan äänekoskelaisille. Toiveena oli, että Puttonen saapuisi Äänekoskelle silloin, kuin tarve on akuutti.
– Ehkäpä hankintoja hankitojen tai suurten investointien alla olisi hyvä tulla paikalle, Pekka Porrassalmi esitti.
Puttonen tietää, ettei hankinta-asiamiehen toimintaa tunneta vielä tarpeeksi hyvin.
– Tehtävänäni on auttaa kuntia ja yrityksiä suunnittelemaan hankinnat siten, että molemmat hyötyvät hankinnasta ja yhteistyöstä. Tehtäviini kuuluu auttaa yrityksiä osallistumisessa julkisiin kilpailutuksiin. En osallistu tarjousten hinnoitteluun, vaan opastan yrityksiä siinä, miten tarjouksiin pitää vastata. Toki voidaan keskustella, mitkä asiat vaikuttavat hinnoitteluun, mutta hintalapusta jokainen yritys vastaa itse, Puttonen kertoi ja toivoi avointa vuoropuhelua kunnan ja yritysten välille.
Hankinta-asiamiehen toimintaa rahoittavat Keski-Suomen liitto, kunnat ja yritykset.
ÄÄNEKOSKEN talousjohtaja Tapani Hämäläinen toivoi, että nyt katsotaan eteenpäin, eikä märehditä vanhoja. Hän esitteli tämän vuoden Äänekosken jo tiedossa olevia hankintoja. Tarve on monenkirjava: ostoliikennettä, opilaskujetuksia, Rotkolantien peruskorjausta, Äänekosken sataman polttoainejakeluaseman uudistamista, Kuntokeskuksen vesikaton uusimista, Suolahden skeittiparkkia sekä usean päiväkodin korjausta – näitä muun muassa. Lista on pitkä ja päivittyy jatkuvasti.
– Lista laitetaan kaupungin kotisivuille luettavaksi, josta on helppo ennakoida mitä on tulossa, Hämäläinen kertoo.
Hämäläinen tietää, että Äänekoskella hankintoja on tehty “toisella kädellä”.
– Siihen meidän täytyy panostaa eli saada resurssia lisää. Olemme hakeneet jo yhdellä haulla hankitapainotteista henkiöä kaupungin organisaatioon. Meillä on paljon ihmisiä jotka ovat tehneet hankintoja, ja meillä on olemassa erinäisiä kanavia joista saamme tukea hankintoihin. Uskoisin, että osaamisesta ei ole pulaa, vaan meidän täytyy päästä yhteiseen sopimiseen meidän pitää päästä yrittäjien kanssa. Miten me rakennetaan sellainen polku, jotta saadaan molempia osapuolia tyydyttävä ratkaisu niin, että lain kriteerit täyttyvät, Hämäläinen sanoo.
Kaupunki kilpailuttaa konsulttien sapluunoin kalliilla kilpailutussysteemeillä kalliisti niin, ettei kaupunki saa kokonaistaloudellisesti edullisimpia palveluja, mikä on lain alkuperäinen henki. Kaupunki saa kalliilla kilpailutuksilla kalliit palvelut. Lähiruokakin on jo keksitty, muttei lähipalveluja Äänekoskella. Kaupungin organisaatioissa ei liene mietitty, mitä kaikkea lisäarvoa lähipalvelut tuovat.