Pohjoisen Keski-Suomen työllisyysalueen 13 kuntaa ovat huolissaan valtion rahoituksen riittävyydestä palvelujen tuottamiseen. Kunnat suunnittelivat TE-muutoksen valmisteluaikana, että palvelut saadaan tuotettua valtionosuuksilla.
Kuntien työttömyysturvakustannukset ovat kuitenkin nousseet odotettua korkeammiksi ja työttömyystilanteen kehityksen sekä tulevien lakimuutosten pelätään kasvattavan niitä entisestään.
– Lakimuutokset kasvattavat kuntien vastuuta, mutta seuraako rahoitus kehitystä? Kunnat maksavat aiempaa enemmän sellaisten työttömien osalta, joilla ei työkykynsä vuoksi ole mahdollisuutta työllistyä, ja jotka tarvitsevat ensisijaisesti muita sosiaali- ja terveyspalveluja. Tämä lisää kuntien menoja ja kasvattaa pitkäaikaistyöttömyyden määrää, pohtii työllisyysaluejohtaja Tiina Mäenpää.
Kuntaliiton selvityksen mukaan Suomessa työllisyysalueiden kokonaismenot näyttävät ylittäneen valtiolta siirtyneen rahoituksen reilulla 100 miljoonalla eurolla. Kunnat ovat joutuneet itse rahoittamaan työllisyyden hoitoa enemmän kuin rahoitusta on saatu. Kuntien tilannetta haastaa Suomen ja maailmanlaajuisen talouden epävarmuuden lisäksi työttömyysturvakustannusten kasvaminen.
– Kuntien työttömyysturvakustannukset ovat nousseet selvästi vuodenvaihteen muutosten jälkeen. Valtion antama kompensaatio kannustavan rahoitusmallin uudistuksen yhteydessä ei ole kattanut nousua, vaan kuntien omat kustannukset ovat kasvaneet huomattavasti enemmän. Työllisyyden hoidon lainsäädäntö ja rahoitus ovat muuttuneet niin paljon, että rahoituksen taso ja kustannusten kasvu eivät tällä hetkellä kohtaa, Mäenpää kertoo.
– Valtio on tavoitellut kustannusneutraalia mallia, mutta käytännössä kuntien maksuosuus työttömyysturvakuluista näyttäisi nousseen jyrkemmin kuin valtion vastaava osuus. Valtion kulut ovat uudistuksen myötä saattaneet jopa hieman pienentyä. Tämä herättää kysymyksen siitä, onko työttömyysturvamaksujen kompensaatiolaskenta osunut oikeaan.
Kuntien näkökulmasta olisi tärkeää analysoida tarkemmin, miksi kuntien kustannukset ovat nousseet suhteessa valtion työttömyysturvan maksuvastuuseen. Jos nykyinen rahoitus ei huomioi työttömyyden rakenteellisia muutoksia tai alueiden erilaisia tilanteita riittävän tarkasti, kompensaatiomallia tulisi arvioida uudelleen.
Vaihtoehtoina ovat esimerkiksi laskentaperusteiden ajantasaistaminen, alueellisen vaihtelun parempi huomioiminen tai kuntien ja valtion välisen kustannustenjaon uudelleenarviointi, jotta malli toteuttaisi aidosti kustannusneutraaliuden periaatetta.
– Emme ole tyytyväisiä tilanteeseen. Meidän näkökulmastamme vaikuttaa siltä, että kuntien kannateltavaksi siirretään tässä aika paljon valtion säästötoimenpiteitä, Laukaan kunnanjohtaja Linda Leinonen toteaa.
TE-palveluiden siirtyminen kunnille on merkittävä lakisääteinen tehtävä, jota halutaan toteuttaa tehokkaasti ja vaikuttavasti. Kunnissa ollaan motivoituneita kasvattamaan alueiden elinvoimaa ja luomaan edellytyksiä työnantajien ja työntekijöiden kohtaamisille. Työllisyysalueen kunnat jakavat huolen siitä, miten työllisyystilanteen tarpeisiin voidaan vastata ilman riittäviä resursseja.
– Rahoitusmalli ei ole kuntia kohtaan oikeudenmukainen ja kustannusten nousu on huolestuttavassa suunnassa. Yhteinen tahtotila on alusta saakka ollut taata tehokkaat palvelut kaikkien työllisyysalueen kuntien asukkaille ja tässä tahdomme edelleen onnistua, kertoo Äänekosken kaupunginjohtaja Matti Tuononen.
Kuntien vastuulle siirtyneiden tehtävien määrä ja kustannukset ovat siis lisääntyneet ilman, että rahoitus olisi käytännössä seurannut kehitystä samassa suhteessa. Tämän seurauksena kunnille kohdistuu työttömyyteen liittyviä kustannuksia paljon enemmän kuin aiemmin on arvioitu.
– Viitasaarella työttömyysturvakustannusten kasvu on ollut Pohjoisen Keski-Suomen työllisyysalueen kunnista kaikkein jyrkimmässä nousussa. Entiset keinot hillitä kustannuksia eivät enää auta samalla tavalla. Esimerkiksi aiemmin meillä paljon käytössä ollut palkkatuki ei enää katkaise kustannusten kertymistä entiseen tapaan, Viitasaaren kaupunginjohtaja Helena Vuopionperä-Kovanen kuvailee.
Vaikka Äänekosken kaupunki vastaa palveluiden lakisääteisestä järjestämisvastuusta ja palveluista Pohjoisen Keski-Suomen työllisyysalueella, on huoli rahoituksesta kuntien yhteinen.
