Joni Kotilainen ja Antti Peltomäki toivoi valtuustolta, ettei yhtään koulua lakkauteta tällä valtuustokaudella. Pitkän keskustelun päätteeksi päätettiin ottaa käyttöön toivomusponsi.
Kaupunkistrategiassa on kouluverkkoa jo käyty läpi. Valtuuston puheenjohtaja Tommi Lunntila toivoi, että pöytäkirjaan merkitään että esitys olisi valtuusto tahtotila. Matti Virtanen, vas, esitti, että valtuusto on asiasta yksimielinen.
– Ettei tarvitse äänestää.
Viiden vuoden sisään peruskouluikäisten lasten määrä laskee 450:llä.
– Prosentuaalisesti tämä on suuri määrä. Meillä on talouden kanssa isoja linjauksia edessä, ja pyydän aikalisää, että asiaa tarkastellaan rauhassa, eikä tehdä kädet sitovaa päätöstä. Tämä olisi päätös, josta tulisi tehdä arviointia, opetus- ja kasvatusjohtaja Niina Rautanen sanoi.
– En usko, että lapsimäärä tippuu ennusteen verran. Kyläkoulut ovat meidän pitovoimamme.
– Sinänsä hyvä asia, mutta on väärin sitoa valtuuston käsiä tässä ajankohdassa, valtuustokauden toisessa kokouksessa. Kaupungin talous tulee kiristymään seuraavan kahden vuoden aikana. Tutkimukset ovat oikein, vaikka Peltomäki muuta väittää. Myös kaupungin asukasluku tulee laskemaan, ja se tuo kuormaa talouden suhteen, Rolf Nyholm, sd, painotti.
Matti Tuononen sanoi olevansa kyläkoulujen kannattaja ja toivoi, Peltomäen esityksen muuttamista toivomusponneksi.
– Koulujen lakkauttamisella ei juurikaan säästöjä tule, mutta kun tulee eteen peruskorjaus. Toivomusponnella ehkäistäisi turhia riskejä.
Harri Piilonen kesk, sanoi, ettei kyläkoulujen lopettaminen ei ole hyvä asia. Hänet tunnettiin Mämmen koulun väkevänä puolustajana.
– Sen vuoksi saitte minut tänne valtuustoon nyt jo kolmatta kautta istumaan ja kommentoimaan, Piilonen sanoi.
Talousjohtaja Tapani Hämäläinen muistutti, että opetuspalvelut ovat kaupungin suurin menoerä.
– Meidän pitää kohdentaa resurssit oikein. Taloustilanne on heikko, ja kasvuprosentit ovat aina vain pienempiä. Meidän täytyy punnita kaikki vaihtoehdot ja ottaa ne vakavasti. Ei liimata kiinni asiaa, vaan pohditaan yhdessä.
Peltomäki sanoi, että säästöjä pitää löytää, mutta esiintymislavaa rakennetaan.
– Mietitään mitkä on oikeasti tärkeää, Peltomäki puuskahti.
KD.n Toivo Hakkarainen ei lähtisi tekemään päätöstä, joka sitoisi kädet.
– Katuvaloissa voisi säästää, sillä se voisi lisätä syntyvyyttä.
Keskustan Anna-Riitta Pentinpuro ja Leila Lindell olivat toivomusponnen kannalla.
Matti Virtanen muutti esitystään toivomusponnen suuntaan.
– Uskon, että kyläkoulut eivät olen niitä, joista koululaisten määrä tippuu. Kylille muuttaa perheellisiä ihmisiä, vaikka tilastot näyttää muuta, Virtanen sanoi.
Vihreiden Kimmo Tuikka on lämpimästi kyläkoulujen kannalla.
– Viimeisen kymmenen vuoden aikana on Äänekoskella lapsia syntynyt 10 lasta vähemmän vuositasolla. Olemme saaneet tilastot kuinka lasten määrä on tippunut, ja kun tilastoa katsoo, niin lapsien määrä laskusuunnassa, eikä sitä korvaa edes muuttoliike. Lainaan raporttia: syntyvyden nousua ei ole näkyvissä, Tuikka sanoi ja kannatti Virtasen esitystä.
Sirpa Martins (vas), toivoi, ettei keskustelu näytä synkältä.
– Muistutan Harri Piilosta, ettei Mämmen koulua ollut kylällä kymmeneen vuoteen, vaan se toimi Äänekosken keskustassa. Meillä on upeat koulukampukset, eikä meillä ole synkkä näkymä missään tapauksessa koulujen suhteen. Meillä on hyvät oppimisympäristöt ja hyvä koulutus, Martins sanoi.
Olli Jämsén (kok) kiitteli erilaisista näkökannoista.
– Mutta pitää ottaa huomioon tietoon perustava päätöksenteko. Ei me voida sitoa käsiämme neljäksi vuodeksi eteenpäin. Se on vastuullista politiikkaa.
Joni Kotilainen sanoi keskustelun olleen virkistävää.
– Minulle käy toivomusponsikin ja vedän esitykseni pois. Jos toivomusponnella ei ole merkitystä, teen kymmenen aloitetta lisää, Kotilainen sanaili.
Ilidio Flores (vas) peräsi prioriteettien perään.
– Koulujen lakkauttaminen toisi perheille huolta ja lisäpaineita, Flores sanoi.
