Metsä Groupiin kuuluva Metsä Fibre päätti tänään tiistaina biotuotetehtaan rakentamisesta Äänekoskelle nykyisen sellutehtaan alueelle. Rakennustyöt aloitetaan välittömästi, ja tehtaan on määrä valmistua vuoden 2017 kolmannella neljänneksellä.
Äänekoskelle rakennettava biotuotetehdas on metsäteollisuuden historian suurin investointi Suomessa.
Hankkeen kokonaisinvestointi on noin 1,2 miljardia euroa, josta 40 prosenttia rahoitetaan omalla pääomalla ja 60 prosenttia velkarahoituksella. Lainarahoitus sisältää pankkilainoja ja toimitusluottoja. Lisäksi Metsä Fibre on saanut työ- ja elinkeinoministeriöltä 32,1 miljoonaa euroa uusiutuvan energian investointitukea.
Yhtiön omistajat ovat Metsäliitto Osuuskunta (50,2 %), Metsä Board Oyj (24,9 %) ja Itochu Corporation (24,9 %).
BIOTUOTETEHDAS TUOTTAA vuosittain noin 1,3 miljoonaa tonnia sellua, josta 800 000 tonnia on havusellua ja 500 000 tonnia lehtipuusellua. Havusellu päätyy vientiin pääasiassa Eurooppaan ja Aasiaan. Korkealaatuisen sellun ohella tehdas tuottaa sähköenergiaa runsaasti yli oman tarpeensa sekä esimerkiksi mäntyöljyä ja tärpättiä. Biotuotetehtaan kaikki sivuvirrat on tarkoitus hyödyntää tehtaan ympärille syntyvässä eri yritysten muodostamassa ekosysteemissä.
Uusi tehdas lisää kuitupuun käyttöä Suomessa noin neljällä miljoonalla kuutiometrillä eli noin kymmenellä prosentilla vuodessa. Tehdas käyttää vuosittain yhteensä 6,5 miljoonaa kuutiometriä puuraaka-ainetta, joka hankitaan pääasiassa Suomesta.
Hankkeen toteutussuunnitellusta vastaavat Sweco Industry Oy ja Sweco Rakennetekniikka Oy ja päälaitetoimituksista Valmet Oy ja Andritz Oy.
– Meillä on takanamme työntäyteinen vuosi, jonka aikana hanketta on edistetty määrätietoisesti alkuperäisen suunnitelman mukaan. Tehdasalue on valmisteltu rakennustöitä varten, ympäristö- ja muut rakentamiseen tällä hetkellä tarvittavat luvat on saatu, hankkeen rahoitusratkaisut on sovittu ja pääkumppanien valinnat tehty. Yhteistyö niin viranomaisten kuin muiden hankkeeseen osallistuneiden tahojen kanssa on ollut avointa ja rakentavaa, sanoo Metsä Groupin pääjohtaja Kari Jordan.
– Pohjoisen havusellun kysynnän vakaa kasvu maailmanlaajuisesti on investoinnin keskeisin peruste. Tavoitteenamme on vahvistaa johtavaa asemaamme tällä markkinalla, kasvattaa Metsä Fibren liiketoimintaa ja parantaa kannattavuuttamme pitkällä aikavälillä, toteaa Jordan.
VALMISTUTTUAAN biotuotetehdas lisää Suomen viennin vuotuista arvoa 0,5 miljardilla eurolla, ja sen tulovaikutus Suomeen on yli 0,5 miljardia euroa vuosittain. Biotuotetehtaan työllistävä vaikutus rakennusaikana on noin 6 000 työpaikkaa ja tehtaan valmistuttua koko arvoketjussa yli 2 500 työpaikkaa, josta uusia työpaikkoja on noin 1 500. Tehdas itse työllistää noin 200 henkilöä.
Biotuotetehtaan päälaitteiden hankintojen kotimaisuusaste on noin 70 prosenttia. Toteutussuunnittelun työllisyysvaikutukset ovat noin 200 henkilötyövuotta ja kotimaisuusaste 100 prosenttia.
BIOTUOTETEHTAAN SUUNNITTELUN keskeisiä kriteerejä ovat olleet päästöjen minimointi, pieni veden ominaiskulutus sekä korkea energia- ja materiaalitehokkuus. Tehtaan käyttämä puuraaka-aine ja sivuvirrat hyödynnetään tuotteina ja bioenergiana sataprosenttisesti.
Biotuotetehdas edistää uusiutuvan energian tavoitteiden saavuttamista Suomessa. Tehdaskonsepti maksimoi myytävän bioenergian ja lisää uusiutuvan energian osuutta maassamme noin kahdella prosenttiyksiköllä. Tehdas ei käytä lainkaan fossiilisia polttoaineita, vaan se tuottaa kaiken tarvitsemansa energian puusta. Tehtaan sähköomavaraisuus on 240 prosenttia.
En voi sille mitään, että koko operaatiosta tulee mieleen joku maalaiskomedia. Maalaiset pokkuroi ja laittaa tehdasta rakentaville komennusmiehille ”kystä kyllä” asunnoista ja mahdollisesti myös terveydenhuollosta lähtien. Kun pytinki on saatu pystyyn, niin ei näy enää kuin perävalot. Uusi tehdas tulee vanhan tilalle, miten se valmistuttuaan tekee seutua paremmaksi tai asukkaita tyytyväisemmiksi nykytilanteeseen verrattuna? Onko tästä mitään laskennallisia, varmoja tietoja vai perustuuko ajatukset loistavasta tulevaisuudesta kuvitelmiin ja toiveajatteluun?
No olisiko mitään ilon aihetta siinä, että sellutehtaan nykyisille työntekijöille on jatkossakin töitä? Vanha tehdas oli käyttöikänsä lopussa. Mikäli uutta ei olisi tulossa ei olisi kohta selluakaan keitelty.
Maria jo vastasi, mutta tulevaisuuden uskoa uusi tehdas tuo tälle paikkakunnalle. Kemijärveltä jo meni tehdas, mutta Äänekosken vanha tehdas uusitaan. Eikö siinä ole vähän eroa?
Näinhän se totuus on että tehtaan rakennus aikana on jotain vipinää mutta mitä on valmistumisen jälkeen? Nyt olis korkea aika alkaa houkuttelemaan uusia yrityksiä ja yrittäjiä Äänekoskelle. Tänne mahtuu muutakin teollista toimintaa kuin paperipolitrukkien alaiset työt. Täällä on osaamista ja tekijöitä mullekin aloilla, jos vain tehdään mahdollisuudet uusille yrityksille. Nyt päättäjät tekemään hommia sen eteen että yritykset tulevat tänne eivätkä loputkin lähde täältä pois.
Jos minulle olisi sanottu parikymmentä vuotta sitten että Äänekoskesta tulee ”ässämpeeläinen kaupunki ja seuraavana päivänä ilmoitetaan uudesta upeasta tehtaasta, jonka sanotaan työllistävän tuhansia ihmisiä. Olisinko uskonut…no en! ”Hitto vie 😉