Valtaosa valtiovarainministeriön sähköiseen kyselyyn vastanneista vähentäisi kuntien tehtäviä sosiaali- ja terveyspalveluista sekä kulttuurista ja liikunnasta. Eniten vähennys- ja uudistamistarpeita nähtiin sosiaali- ja terveydenhuollon toimialalla, jonka tarkastelua ehdotti yli puolet vastaajista (57 prosenttia). Opetus- ja sivistystoimen tarkastelua kannatti 34 prosenttia vastaajista.
Tehtävistä luopumista kannattaa lähes 90 prosenttia vastaajista
Vastaajista 88 prosenttia oli sen kannalla, että joistakin kuntien tehtävistä tulisi luopua kokonaan. Tehtävien vähentämistä vastusti 9 prosenttia vastaajista. Poistettaviksi ehdotetuista tehtävistä lähes neljännes liittyi sosiaalihuoltoon. Näistä suurin osa koski toimeentulotukea. Seuraavaksi eniten poistettavaksi ehdotettuja tehtäviä oli opetus- ja sivistystoimessa.
Yksittäisistä poistettavaksi ehdotetuista tehtävistä eniten kannatusta sai kulttuuripalveluista leikkaaminen ja niiden tekeminen maksullisiksi. Korkealle yleisimpien vastausten joukossa nousivat lisäksi pienet tehtävät, kuten postilaatikon paikan määrittäminen, romuajoneuvojen ja hylättyjen ajoneuvojen siirto sekä lupa- ja valvontatehtävät. Liikuntapalveluissa ehdotettiin maksullisuuden lisäämistä sekä liikuntapaikkojen rakentamisen tai urheiluseurojen tukemisen vähentämistä. Monet vastaajat ehdottivat myös neuvontapalvelujen poistamista kunnalta ja niiden siirtämistä valtakunnalliseksi tai järjestöjen hoidettavaksi. Ehdotuksissa korostettiin nykyaikaisen tekniikan hyödyntämistä neuvontapalvelujen hoitamisessa.
Järjestöjen ja yksilön vastuuta halutaan lisätä
Järjestöjen vastuun lisäämistä palvelujen hoitamisessa kannatti 60 prosenttia vastaajista ja vastusti neljännes. Eniten järjestöjen vastuuta toivottiin lisättävän liikunta- ja kulttuuripalveluissa, koululaisten aamupäivä- ja iltapäiväkerhotoiminnassa, terveydenhoidon ja sosiaalihuollon tehtävissä (erityisesti vanhustenhuolto ja päihdehuolto) sekä ympäristötoimessa.
Vastaajilta kysyttiin myös voisiko yksilön vastuuta omasta hyvinvoinnistaan lisätä esimerkiksi palvelumaksuja korottamalla. Maksujen korottamista kannatti ainakin joltain osin 65 prosenttia vastaajista. Noin 28 prosenttia vastusti korotuksia. Kysymykseen vastanneista 6,5 prosenttia oli sitä mieltä, että kansalaisten vastuuta omasta hyvinvoinnista tulisi lisätä, mutta ei maksuja korottamalla.
Kyselyn vastausten yhteenveto on luettavissa valtiovarainministeriön sivuilla ja kuntarakennemuutosten tietopankissa.
Sähköinen webropol-kysely avattiin 18.9.2013 ja se oli vastattavissa 11.10.2013 asti. Vastauksia kyselyyn saatiin yhteensä 743 kappaletta. Kyselyn tulokset esitellään kuntien tehtäviä arvioivalle työryhmälle. Lisäksi hallitus hyödyntää ehdotuksia tehdessään marraskuussa jatkolinjaukset kuntien tehtävien ja velvoitteiden uudistamisesta.
