Jos suomalaiset joutuisivat valitsemaan, lähes joka toinen heistä tekisi pysyvästi töitä etänä, tietopalvelualan ohjelmistoyritys Statzonin verkkokysely kertoo.
Koronan aikaansaama etätyön kasvu on ollut yllättävän monelle suomalaiselle positiivinen kokemus, sillä se on johtanut parempaan elämänhallintaan ja tehokkuuden kasvuun. Näin voi tulkita kotimaisen ohjelmistoyritys Statzonin tekemää verkkokyselyä.
Kyselyn mukaan lähes joka toinen, 44% vastaajista, sanoi valitsevansa etätyön, jos hänen pitäisi valita työpaikalla ja etänä tehtävän työn väliltä. Loput 56% vastaajista tekisi mieluummin töitä työpaikalla.
– Ilmeisesti sosiaalisessa mediassa olleet tarinat lapsiperheiden vanhempien raastavista etätyöpäivistä eivät ole koko totuus. Suomalaiset tuntuvat arvostavan nykyistä etätyökokemusta, Statzonin toimitusjohtaja Kimmo Kuokkanen sanoo.
Joka kolmas tehnyt etätöitä
Etätyö on suomalaisille jo aiemmin melko tuttua. Eurostatin tilastojen mukaan etätyö on kasvanut voimakkaasti tämän vuosikymmenen aikana Suomessa. Vuonna 2018 lähes joka kolmas suomalainen teki etätöitä joskus tai usein.
Kyselyyn vastanneista 389 suomalaisesta joka kolmas (34%) teki useimmin juuri etätöitä. Eniten etätyötä arvostavat pienten yritysten työntekijät. Isoista työelämän aloista etätyö koettiin mieluisimpana opetusalalla ja valmistavassa teollisuudessa.
Kuokkasen mukaan etätyössä arvostetaan rahan ja ajan säästöä, joustavia työaikoja, rauhaa työpaikan hälystä ja itsenäisyyden tunnetta.
– Ihmiset kokevat myös olevansa hieman tuottavampia etänä mutta kokevat etätyön tekemisen myös haastavampana kuin työpaikalla työskentelyn, hän sanoo.
”Tiimihenkeen hyvä kinnittää huomiota”
Eroja löytyy miesten ja naisten välillä. Miehet menevät naisia mieluummin työpaikalle. Syy löytyy työpaikan sosiaalisesta ilmapiiristä, tiimihengestä ja työkavereista.
– Työpaikan sosiaalisten suhteiden ja tiimihengen ylläpitämiseen sekä tiimien toimimiseen on hyvä kiinnittää jatkossa entistä enemmän huomiota, sillä se saa ihmiset tulemaan sinne, Kuokkanen painottaa.
Tutkimus tehtiin verkkokyselynä 25.-30.3 pääosin Facebookin ja Linkedinin avulla. Vaikka vastauksia tuli eri ikäryhmistä, eri toimialoilta ja eri sukupuolilta, niin tutkimuksen tuloksista ei voi vetää suoria johtopäätöksiä suomalaisten käyttäytymisestä kokonaisuutena.
