Metsänomistajat kaipaavat lisätietoa metsäomaisuuden tuoton kasvattamisesta.
Suomalaiset metsänomistajat pitävät metsää yhtä kiinnostavana sijoituskohteena kuin osakkeita. Tämä käy ilmi Metsä Groupin TNS Gallupilla teettämästä kyselytutkimuksesta, jossa selvitettiin metsänomistajien ajatuksia metsästä sijoituskohteena.
– Metsä koetaan ilahduttavan hyvänä sijoituskohteena: sekä metsä että osakkeet kiinnostavat yhtä lailla, hieman vajaa kolmannes sijoittaisi ensisijaisesti näihin, toteaa jäsenpalvelujohtaja Juha Jumppanen Metsä Groupin puunhankinnasta.
Etenkin alle 50-vuotiaiden metsänomistajien keskuudessa metsä nousee kaikkein mieluisimmaksi sijoituskohteeksi (37 prosenttia vastaajista), jos sijoitettavana olisi 50 000 euroa. Osakkeisiin sijoittaisi vain 25 prosenttia ja rahastoihin 17 prosenttia alle 50-vuotiaista vastaajista.
– On positiivista, että nuoret metsänomistajat ovat innokkaimpia hankkimaan omistukseensa lisää metsää. Mielestäni on jopa hieman yllättävää, että alle 50-vuotiaat investoisivat mieluummin metsään kuin osakkeisiin tai rahastoihin. Näyttäisi siltä, että kasvamassa on uusi metsänhoidosta ja -omistuksesta kiinnostunut sukupolvi, Jumppanen sanoo.
Metsänomistajat ovat kyselyn mukaan muutenkin aktiivisia sijoittajia. Yli puolella on osakkeita ja rahastosijoituksia ja neljänneksellä muuta sijoitusvarallisuutta.
Tutkimuksen mukaan sukupuolten välillä on hiukan eroja: kun tarkastellaan kaikkia vastaajia, miehet sijoittavat mieluiten osakkeisiin ja metsään, naiset taas kiinteistöihin ja rahastoihin. Kysyttäessä, miksi metsänomistaja ei halua hankkia omistukseensa lisää metsää, miehet ilmoittivat syyksi metsäomaisuuden tuoton heikkouden ja naiset sen, etteivät tunne alaa.
Metsänomistajat kaipaavat lisää tietoa
Lähes puolet vastanneista metsänomistajista haluaisi saada enemmän tietoa metsäomaisuutensa arvon kasvattamisesta. Erityisesti kaivataan informaatiota puun hintakehityksestä ja tuottoa lisäävistä metsänhoitotoimenpiteistä – molempia kaipasi 46 prosenttia vastaajista.
Metsänomistajat tuntevat huonosti oman metsänsä tuoton. Peräti 62 prosenttia ei osaa nimetä metsäomaisuutensa arvoa euroina. Vielä huonommin tunnetaan oman metsän tuottoprosentti: 68 prosenttia ei osaa arvioida sitä.
Tiedot suomalaismetsien keskimääräisestä tuotosta ovat niin ikään hatarat. Kymmenen prosenttia metsänomistajista uskoo metsien tuoton olevan 20 prosenttia, vaikka se todellisuudessa liikkuu noin 3–5 prosentissa.
– Tässä koko metsäalalla on parannettavaa: emme ole tarjonneet asiakkaillemme riittävästi metsänomistajakohtaista kannattavuustietoa – ei siis ole kovin suuri ihme, että tuottoprosentteja ei tiedetä, Jumppanen kertoo.
–Olemme reagoineet tähän asiaan viime vuosina. Tarjoamme sopimusasiakkaillemme monipuoliset työkalut metsävarallisuuden vaihtoehtolaskelmiin ja taloudelliseen optimointiin Metsäverkko-palvelussamme. Lisäksi kehitämme verkkopalveluumme tilakohtaisia kannattavuusmittareita.
Vaikka hoidetun metsän tuottoarviot eivät metsänomistajilla osu ihan kohdilleen, he ovat kiinnostuneita parantamaan oman metsänsä tuottoa. Yksinkertaistettuna voi todeta, että hoidettu metsä tuottaa parhaiten.
–Oikeanlaisilla ja säännöllisillä hoitotoimenpiteillä metsä saadaan tuottamaan jopa 5 prosenttia vuodessa. Metsänomistajilla, joilla on kanssamme metsänhoitosopimus, metsän liiketulos hehtaaria kohden vuodessa on keskimäärin 25 prosenttia suurempi kuin maamme yksityismetsissä keskimäärin, Jumppanen sanoo.
