Lähijunaliikenteen starttipaketti kehysriihestä – pääseekö Äänekoskelle vihdoinkin junalla?

Vain pari kilometriä lisää sähköistystä radalle ja pari uutta laituria nostaisivat Keski-Suomen lähijunaliikenteen mahdollisuudet uudelle tasolle — Äänekoskea unohtamatta!

Maakuntien lähijunaliikenne voidaan käynnistää olemassa olevilla radoilla kohtuullisin kustannuksin. Nykyisten raiteiden varteen tulisi rakentaa valtakunnallisesti noin 60 uutta lähijunapysäkkiä vuoteen 2030 mennessä kattavan lähijunaliikenteen tukemiseksi. Hallituksen tulisi varata kehysriihessä 25 miljoonaa euroa uusien pysäkkien rakentamiseen, jolla saataisiin jopa 2 miljoonaa suomalaista lähijunaliikenteen piiriin.

Suomessa raideliikenteen osuus kaikesta liikkumisesta on pysynyt samalla tasolla 1990-luvun alusta asti. Vain 6 prosenttia kaikesta liikkumisesta tehdään junalla. Ruotsissa vastaava luku on kaksi kertaa suurempi (Eurostat, 2019). Eron selittää suurelta osin Suomessa maakuntien lähijunaliikenteen puuttuminen. Ruotsissa pientenkin maakuntakeskusten ympärillä kulkee tiheästi kattava lähijunaliikenne.Bottom of Form

– Suomen olisi viimein aika seurata Ruotsin esimerkkiä ja laitettava lähijunat kulkemaan maakunnissa. Nykyisten ratojen varteen tulee rakentaa enää lähijunille pysäkit. Monin paikoin tämä tarkoittaa ainoastaan vanhan liikennepaikan päivittämistä nykyaikaiselle tasolle, kertoo Suomen Lähijunat Oy:n toimitusjohtaja Antero Alku.

Yhteensä Suomen maakuntakeskuksien ympäristössä on tarvetta noin 60 uudelle pysäkille.

– Kaikkia uusia pysäkkejä ei tarvitse rakentaa heti kerralla. Mitä kattavampi pysäkkiverkosto sitä useampia suomalaisia lähijunaliikenne palvelee. Siksi valtion tulisi varata kehysriihessä 25 miljoonaa euroa kaikkien 60 pysäkin rakentamiseen vuoteen 2030 saakka, jatkaa Alku.

Lähijunapysäkkien kustannukset vain murto-osa koko rataverkon kehittämisen kustannuksista

Yhden lähijunapysäkin kustannus vaihtelee 0,3 – 1 milj. euron välillä. Koska lähijunapysäkkien kustannukset jaetaan 50%–50% kuntien ja valtion kesken, saisi valtio pienellä rahalla isot investoinnit liikkeelle valtakunnallisesti, mikä olisi nykyisessä heikossa taloustilanteessa tärkeää.

– Valtion ei kannata olla pullonkaula maakuntien elinvoiman kehittämisessä, vaan osallistua lähijunaliikenteen starttipaketilla maakuntien pysäkkiverkoston kehittämiseen. Itse lähijunaliikenne rahoitetaan matkalipuilla ja kuntien subventiolla, kuten muukin alueellinen bussi- ja ratikkaliikenne. Näin valtion kustannukset rajautuvat vain pysäkkien rakentamiskustannuksiin, kertoo Suomen Lähijunat Oy:n varatoimitusjohtaja Jaakko Mustakallio.

– Lähijunaliikenteeseen valtakunnallisesti panostamalla Orpon hallituksella on mahdollista saada Ruotsin etumatkaa kiinni raideliikenteen matkustajamäärissä vain murto-osalla koko rataverkon kehittämisen kustannuksista, päättää Mustakallio.

Liitteet:
Uudet lähijunareitit ja pysäkkikartat maakunnissa, joilla liikenne voisi alkaa jo vuosina 2026–2028.

1. Rauma–Pori–Tampere lähijunalinja ja pysäkkikartta
   1. Nosto: Rauman imussa myös Porissa on innostuttu. Vaihdolla Kokemäellä voisi tulevaisuudessa päästä Tampereelta Rauman junalla Porin Yyteriin.
2. Raahe–Oulu–Haaparanta lähijunalinja ja pysäkkikartta
   1. Nosto: Oulun seudun lähijunaliikenne voisi viedä ulkomaille saakka. Suomen Lähijunat on esittänyt alueen päättäjille juna-aikataulua, joka veisi Raahesta kahden tunnin välein haaparantaan ja tunnin välein Ii:hin.
3. Varsinais–Suomen lähijunalinjat ja pysäkkikartta
   1. Nosto: Länsirata Oy:kin kannattaa lähijunaliikenteen pikaista käynnistämistä, mutta ”raideähky” tukkii päätöksenteon suonet Turussa. Olisiko alkuperäisestä Uusikaupunki — Turku reitti  kuitenkin pioneeri Varsinais–Suomessa?
4. Pirkanmaan lähijunalinjat ja pysäkkikartta
   1. Nosto: Vuonna 2019 alkanut alueellinen lähijunaliikenne on lyhyessä ajassa kolminkertaistanut matkustajamäärät. Uudet linjat Ruutanaan ja Ylöjärvelle mahdollisia.
5. Jyväskylä–Äänekoski lähijunalinja ja pysäkkikartta
   1. Nosto: Vain pari kilometriä lisää sähköistystä radalle ja pari uutta laituria nostaisivat Keski-Suomen lähijunaliikenteen mahdollisuudet uudelle tasolle — Äänekoskea unohtamatta!
6. Iisalmi–Kuopio–Suonenjoki lähijunalinja ja pysäkkikartta
   1. Nosto: Itä–Suomen yliopisto, yliopistollinen sairaala sekä Ikea saisivat omat pysäkit. Bussien ja lähijunien yhteispeli Siilinjärven suuntaan vaatii vielä jatkopohdintaa.
7. Ylivieska–Kokkola–Seinäjoki lähijunalinja ja pysäkkikartta
   1. Nosto: Maakuntaliitot ovat selvittäneet matkustajamääriä ja potentiaali on merkittävä jopa tunnin välein kulkeville lähijunille. Pallo on nyt alueen kunnilla.