Suolahden vappuperinteeseen kuuluu Lastajaajapatsaan lakitus. Lastaajat saivat lakkinsa jo seitsemännen kerran.
Suolahden Wanhan Aseman aukiolla järjestetty vappujuhla kunnioitti vapun perinteitä, kun tilaisuus alkoi marssilla. Kuvanveistäjä Tapio Junnon patsas kuvaa niin hyvin Suolahtea ja Suolahden syntyä. Patsas on pystytetty vuonna 1982 Suolahden täyttäessä 50 vuotta itsenäisenä kuntana.
– Veistosten osalta on käyty kiistaakin, saako niitä käyttää tällaiseen toimintaan. Tämän veistoksen osalta voin todeta, että tekijänoikeuden omistaja, Tapio Junnon puoliso, on antanut luvan lakitukselle. Myös itse lakitus suoritetaan siten, ettei patsaaseen kiivetä. Nyt ei pitäisi olla huomauttamista – ainakaan siltä osin, Matti Virtanen lausui.
Kari Perälä kertasi Suolahden syntyhistoriaa. Hän totesi, että patsas on nyt oikealla paikalla. Patsas paljastettiin 41 vuotta sitten Suolahden Torikadulle eli nykyiselle Lastaajankadulle.
– Patsas on kunnianosoitus työlle ja lastaajille. Tällä paikalla syntyi Suolahden taajama, 1. marraskuuta vuonna 1898. Vaneritehdas aloitti toimintansa vuonna 1920. Lastaajat olivat Suolahden kehityksen kuvaajia. Proomuissa tuotiin halkoja, joista ne lastattiin junavaunuihin. Eräs legendaarinen mestarilastaaja oli Viljami Pulkkinen. On laskettu, että jos Viljamin lastaamat vaunut laitettaisi peräkkäin, ne ulottuisivat Suolahdesta Haapamäelle, Perälä kertoi.
Kari Perälä kertoi Suolahden historiaa.
Tilaisuus alkoi perinteitä kunnioittaen vappumarssilla.
