Työ Jyväskylän seudun kuntajakoselvityksen osalta leviää talvella myös varsinaisen selvitysalueen ulkopuolelle. Selvittäjät ovat tulossa tapaamaan myös Äänekosken johtoa.
Selvitysryhmä käsitteli tähän mennessä saatuja tuloksia palveluiden, palveluverkkojen ja kuntatalouden suhteen Petäjävedellä tiistaina. Väliraporttinsa ja ehdotuksensa ryhmä julkaisee 18. joulukuuta.
Vuoden 2012 tilinpäätöksen perusteella Äänekoskenkin kumppanikseen havittelemalla Laukaalla täyttyy neljä kuudesta kriisikuntakriteeristä. Samaan yltää Joutsa. Seitsemällä muulla kunnalla on yhdestä kolmeen merkkiä kriisiytymisestä.
Tulevaisuudessa työikäinen väestö lisääntyy Jyväskylän selvitysalueella merkittävästi vähemmän kuin koko väestö. Vuonna 2029 yli 75-vuotiaita on alueella noin 90 prosenttia nykyistä enemmän. Tämä aiheuttaa haasteita talouden hallinnalle.
Väestöennusteen mukaan palvelutarve lisääntyy erityisesti vanhuspalveluissa. Toisaalta siellä on havaittavissa myös säästöpotentiaalia. Mikäli tuottavuutta voidaan nostaa puoli prosenttia ja vanhusten tuloa palveluiden piiriin lykätä kahdella vuodella, selvittäisiin vuonna 2029 noin 1600 työntekijää pienemmällä työvoimalla. Silti työvoiman saannin turvaamiseen pitää kiinnittää huomiota. Luukkosen mukaan vanhuspalvelujen rakenteen kehittäminen on joka tapauksessa jokaisella kunnalla edessä.
Mikäli kuntien palvelurakenteet ja -käytännöt pysyvät nykyisinä, ikärakenteen muutoksesta johtuva palvelutarpeen muutos johtaa alueen kunnissa suuriin veronkorotuksiin. Vuoteen 2029 mennessä kaikkien kuntien veroprosentit nousevat yli 25 prosentin ja joissakin jopa yli 30 prosentin, jos toimintatapoja ei kyetä muuttamaan.
Jyväskylän selvitysalueen kunnilla on yhteensä noin 740 miljoonan euron investointitarpeet seuraavan kymmenen vuoden aikana. Tämän lisäksi tulee uuden keskussairaalan noin 250 miljoonan euron investointi. Investoinnit edellyttäisivät kunnilta vuosittain noin 400 euroa per asukas.
Selvitysalueen sisäinen muuttoliike johtaa tilastojen mukaan siihen, että muuttajien mukana keskuskaupunki Jyväskylä menettää vuosittain (nettosiirtymä) noin 6 miljoonaa euroa verotettavia tuloja kehyskuntiin.
Hyvin toimintansa aloittaneet työryhmät jatkavat työskentelyään marraskuun 2013 loppuun. Petäjävedellä selvitysryhmälle esiteltiin sosiaali- ja terveyspalvelujen, opetus- ja kulttuuripalvelujen sekä hallinto- ja tukipalvelujen ryhmän tähänastista työskentelyä. Lisäksi esiteltiin Jyväskylän kaupungin palvelulinjauksia ja palveluverkkoselvityksiä.
Kuntajakoselvittäjät jatkavat edelleen selvitysalueen toimijoiden tapaamisia, mm. Keski-Suomen kauppakamarin, nuorisovaltuustojen ja seurakuntien edustajia. Myöhemmin talvella kuntajakoselvittäjät tapaavat myös selvitysalueen naapurikuntien eli Äänekosken, Konneveden, Multian ja Keuruun edustajia.
Kuntajakoselvittäjät julkistavat väliraporttinsa ja ehdotuksensa joulukuussa Laukaan Peurungassa.
Työryhmien materiaaleihin voi tutustua kuntajakoselvityksen www-sivulta http://erityisselvitys.jyvaskylanseutu.fi=>materiaalit (suora linkki http://www3.jkl.fi/blogit/erityisselvitys/?page_id=11).
