Vihdoin koitti se aika, jota olimme niin kauan jo suunnitelleet ystäväni Ainon ja valmentajamme Ilpon kanssa, että lähtisimme yhdessä urheilemaan Espanjan Fuengirolaan.
Ilpo tosin lähti sinne maanantaina 7. huhtikuuta, kun me menimme sen viikon perjantaina. Sinä iltana oli jo niin myöhä, että kävimme vain syömässä ja tutustumassa lähiympäristöön ja sen jälkeen nukkumaan, koska oli pitkä päivä takana.
Heti seuraavana päivänä, lauantaina, pidimme ensimmäiset juoksutreenit Elola-nimisellä urheilukentällä. Sunnuntaina harjoittelua jatkettiin samalla kentällä nyt vain pituushyppyjen merkeissä, mutta totesimme, että siellä harjoittelu oli hankalaa, koska jalkapalloilijat olivat etusijalla. Siitäpä syystä päätimme rueta selvittelemään muita vaihtoehtoehtokenttiä ja saimme kuin saimmekin vihjeen uudesta ja paremmasta kentästä, joka sijaitsi Mijaksessa. Se tosin oli vähän syrjässä muusta kaupungista, mutta onneksemme meillä oli auto käytössä koko loman ajan, joten matkat sinne olivat vaivattomia.
Seuraavat seitsemän päivää treenasimme sitten Mijaksessa, koska se oli maksutonta ja sinne pääsi millon vain ja kaikki tarvittavat välineet punttisalista lähtien löytyivät sieltä.
Kokenut mestarivalmentaja Ilpo Vesterinen pisti tytöt töihin aamupäivisin. Loppupäivä oli sitten vapaata.
Vaikka tämä urheiluleiri olikin, emme me päivässä harjoitelleet kuin pari tuntia aamusta ja loppupäivä oli vapaata, joten me joko otimme aurinkoa rannalla tai altaalla tai sitten teimme omatoimiretkiä. Kävimme muun muassa eläintarhassa, Marbellan kaupungissa ja Niken tehtaalla shoppailemassa ja jopa viimeisenä päivänä eli sunnuntaina 20. huhtikuuta Benalmadenassa gondolihissillä vuoren huipulla. Vesisade tosin sotki näkyvyyden ja hienot maisemat, muuten sää suosi meitä koko sen 10 päivän ajan.
Lämmintä oli joka päivä lähes +25 astetta ellei välillä jopa enemmänkin. Aurinkoakin siis saimme ja Riian syntymäpäiviäkin siellä vietimme hyvän ruuan kera, joten koko loma ja matka harjoitteluineen ja muine seikkailuineen oli onnistunut ja päätimme tulla ensi vuonna uudestaan!
RIIA OIKARINEN JA AINO PULKKINEN
