Yksityismetsistä ostettiin vuonna 2019 tukki- ja kuitupuuta melkein kolmasosa vähemmän kuin metsäsektorin huippuvuonna 2018. Tukkipuun reaaliset pystykauppahinnat laskivat kahdeksan prosenttia ja kuitupuun hinnat prosentin, Luonnonvarakeskus tiedottaa.
Heikentyneet suhdanteet ja metsäteollisuustuotteiden tuotantomäärien pieneneminen ovat vähentäneet raakapuun kysyntää ja laskeneet sen hintoja vuoden 2018 jälkeen. Eniten ovat laskeneet havutukkien hinnat.
Vuonna 2019 yksityismetsistä ostetusta mäntytukista maksettiin Luonnonvarakeskuksen (Luke) puukauppatilaston mukaan pystykaupoissa keskimäärin 56,5 euroa kuutiometriltä ja kuusitukista 59,9 euroa kuutiometriltä. Mäntykuitupuun keskihinta oli 17,7 euroa, kuusikuitupuun 19,5 euroa ja koivukuitupuun 16,8 euroa kuutiometriltä.
– Tukkipuun reaalinen hintataso putosi pystykaupoissa edellisvuodesta kahdeksan prosenttia ja kuitupuun hinta prosentin, kertoo yliaktuaari Jukka Torvelainen Luken tiedotteessa.
Mäntykuitupuusta maksettiin hankintakaupoissa keskimäärin 32,4 euroa, kuusikuitupuusta 34,5 euroa ja koivukuitupuusta 32,9 euroa kuutiometriltä. Hintakehitys oli erisuuntainen kuin pystykaupoissa; kuitupuun reaalinen hankintahintataso kohosi kuusi prosenttia edellisvuodesta. Hankintapuusta oli kuitupuuta 73 prosenttia.
Yksityismetsistä ostettiin teollisuuspuuta viime vuonna peräti 30 prosenttia edellisvuotta vähemmän. Tukkipuun kauppa kutistui kaksi viidesosaa ja kuitupuun kauppa viidesosan.
– Yksityismetsien hakkuumäärät vaihtelevat tyypillisesti puukauppaa vähemmän. Hakkuut eivät nytkään supistuneet samaa tahtia puukaupan kanssa. Luken ennakkotietojen perusteella yksityismetsien teollisuuspuun hakkuut vähenivät ennätysvuodesta 2018 vain yhdeksän prosenttia, kertoo Torvelainen.
Puutavaralajeista ostettiin eniten mäntykuitua, 30 prosenttia puukaupan kokonaismäärästä. Koivukuitupuun määrä oli hieman suurempi kuin kuusikuitupuun, ja molempien osuus selvästi yli kymmenen prosenttia. Tukkipuuta oli yhteensä kaksi viidesosaa, kuusitukkia selvästi enemmän kuin mäntytukkia.
Metsähakkeen raaka-aineeksi ostetusta energiapuusta maksettiin pystykaupoissa keskimäärin 3,3 euroa ja hankintakaupoissa 22,8 euroa kuutiometriltä. Edelliseen vuoteen verrattuna reaalinen keskihinta laski pystykaupoissa 12 prosenttia ja nousi hankintakaupoissa kahdeksan prosenttia.
– Karsittu ranka oli arvokkain energiapuulaji, ja sitä oli lähes puolet kaikesta vuoden aikana tilastoidusta energiapuun kaupasta. Karsitusta rangasta maksettiin pystykaupoissa keskimäärin 4,0 euroa ja hankintakaupoissa 25,9 euroa kuutiometriltä, kertoo Torvelainen.
Latvusmassaa oli kaupasta runsaat kaksi viidesosaa. Sen keskihinta oli pystykaupoissa 2,9 euroa ja hankintakaupoissa 17,3 euroa.
Tarkemmat tilastot Luonnonvarakeskuksen tilastopalvelussa (linkki).
