Lukiorakennus on huonossa jamassa, ja jama huononee koko ajan: elinkaari on saatettu loppuun. Nyt naulataan viimeisiä nauloja arkkuun: talo on ylipaineistettu, jotta siellä voidaan sitkutella kaksi vuotta, kunnes uusi lukio vihitään käyttöön. Sisäilmainfo antoi vastauksia kiperiinkin kysymyksiin.
Äänekosken lukiolla oppilaiden huoltajille pidetty sisäilmainfo keräsi kuulijoiden lisäksi pitkän rivin vastaamaan tulleita asiantuntijoita. Kesän aikana taloon on tehty korjausten lisäksi sisäilmamittauksia ja perusteellinen siivous. Infoa annettiin myös saurantatoimenpiteistä. Mukana olleet VTT:n asiantuntijat vakuuttivat, että kaikki mahdollinen tehdään, jotta talossa voidaan jatkaa työskentelyä ja opiskelua. Vastaamassa olivat VTT:ltä Antti Knuuti ja Timo Kauppinen, Tilapalvelujen ja kiinteistöhoidon edustajat Tommi Rautjärvi, Erika Tarvainen, Hannu Saarela, Tero Tarvainen, ISS Palvelujen edustaja ja työsuojelun edustajat Raimo Eklund ja Hannu Penttinen. Sekä Ville Härtsiä ja Jaana Tani
Infon avannut rehtori Tani kertoi aiemmin opiskelijoille järjestetyn tilaisuuden olleen vuorovaikutteinen ja antoisa.
– Nuoret ovat valveutuneita ja ajattelevia henkiöitä. Ovat älykkäitä ja miettivät asioita ja heillä on myös kokonaisvaltaista näkemystä ja pohdiskelua. Lähtökohta on, että uusi koulu rakennetaan, sen suunnittelutyö käynnistyy pian ja uusi rakennus on valmis vuoden 2017 alussa jolloin keväällä pääsemme jo ylioppilaskirjoitukset hoitamaan uusissa tiloissa. Meillä on yhteinen yritys, että pystymme nämä pari vuotta elämään väistötiloissa tässä kiinteistössä. Yhdessä selvittelemme miten tässä onnistutaan.
VTT on kartoittanut rakennuksen nykytilanteen ja tehnyt ehdotukset pikaisesti suoritettavista korjauksista. On tehty ilmapitävyyden mittauksia ja vuotokohtien paikantamisia, ilmanvaihtojärjestelmien kokonaisilmavirtojen mittauksia, sekä tilojen tulo- ja poistoilmavirtausten ja painesuhteiden mittauksia. On mitattu sisäolosuhteita ja haastateltu tilojen käyttäjiä.
– Tutkimuksen ja toimeksiannon tavoitteena on ollut saavuttaa seuraavaksi kahdeksi vuodeksi terveelliset, turvalliset ja viihtyisät sisäilmatilat, jotta nuorilla on mahdollisuus opiskella tässä talossa, kertoi Antti Knuuti VTT:ltä.
VTT on toiminut neuvonantajana kaupungille. Knuuti kiitteli kaupungin toimintaa.
– Koulun kesäloman aikana on tehty paljon. Tiedetään, että rakennus on kostunut yltä ja alta, ollaan tehty tiivistysmittauksia, jotka mittaavat kohdat, joista mikrobit pääsevät koulun sisäilmaan. Näitä kohtia on tiivistetty. Painesuhteita hallitsemalla on saatu turvalliset ja hyvät sisäilmaolosuhteet. Tässä tapauksessa, kun tiedetään, että kampakoulu tullaan purkamaan on rakennus ylipaineistettu.
Rakennus on oman aikansa tuote. Vuonna 1960 rakennettu talo on ilmapitävyydeltään heikko ja vuotokohtia on paljon. Kesän aikana on tehty täydellinen siivoaminen. On imuroitu, desinfioitu ja savustettu. Suljettu tiloja tuplasti eristämällä ja rakennettu tuulikaappi.
– Siivous on onnistunut. Talosta on otettu 23 näytettä eri paikoista, varsinkin niistä paikoista joissa on koettu ongelmia olevan. Näytteistä ei ole enää löytynyt pitoisuuksia. VOK-homenäytteissä ei ole ongelmaa, eikä myöskään otetuissa pintanäytteissä, Tommi Rautjärvi kertoi.
Timo Kaupppinen (VTT) kertoi, että ilmavuotojen korjaus on vaikeaa. Hän myös painottaa, että mittaukset eivät poista ongelmaa, mutta ilman niitä ei pystytä toiminaan eli saattamaan tilannetta paremmaksi.
– Ylipaineistus estänee haitallisten pitoisuuksien pääsyn sisäilmaan. Ilmavirtamittauksia on tehty, ja osittain on myös tehty muutoksia ilmanvaihtojärjestelmiin. Päällimmäisenä on pitää olosuhteet sellaisena, että talossa voidaan työskennellä.
Erika Tarvainen, Tommi Rautjärvi, Ville Härtsiä, Hannu Saarela, Antti Knuuti ja Timo Kauppinen – pitkä rivi vastaamassa kysymyksiin.
Opiskelijoiden vanhemmat kyselivät ja saivat vastauksia. Huoli kuului kysymyksistä… kuinka näiden oppilaiden käy, jotka eivät voi opiskella talossa? Järjestetäänkö heille väistöä, kotiopetusta tai maksetaanko kyydit toisen kaupungin lukioon? Myös skypen välityksellä oppimista heitettiin ilmaan.
– Oppilaille räätälöidään paras mahdollinen oppimiseen. Onko se sitten itsenäistä opiskelua vai mitä, sitä opon kanssa mietitään yksilökohtaisesti. Kun olemme toisen asteen oppilaitos, me emme ole velvollisia järjestämään kyytejä toisiin kohteisiin eikä kotiopetuskaan ole ratkaisu, Härtsiä ja Tani kertoivat.
Rehtori joutui vanhempien ristitulessa välillä altavastaajan asemaan.
– Me emme ole täällä vihollisia. Olemme töissä tässä talossa, meidän lapsemme opiskelevat tässä talossa. Tämä on meidän työpaikkamme. On hieman hämmentävää, että olisimme tässä muka jarruttamassa jotain. Henkilöstö on samassa tilanteessa kuin oppilaat. Meillä on hyvä tahto tässä asiassa ja talon tilaa seurataan oikeasti ja tarkasti. Olemme menossa parempaan suuntaan, ja pian meillä on uusi talo käytössämme, Tani muistutti ja muistutti myös, että terveydenhoitajaan on otettava yhteyttä, jos on tunne, että talosta oireita tulee. Kirjauksia on tehty todella vähän.
Oppilaan isä, Viljo Parviainen, epäili, että jos kyseessä olisi kaupungintalo, niin uusi olisi jo rakennettu.
– Tietääkö kukaan mitä näille altistuneille oppilaille tapahtuu? Kuka ottaa vastuun, eik kukaan. Raha ratkaisee, eikä terveydellä ole mitään väliä. Oppilaista ei ole mitään väliä kenelläkään.
– Sellainen väli on, että uusi koulu saadaan kahden vuoden päästä, Tani muistutti.
Ville Härtsiä loi ajatuksen ilmaan Telakkakadun koululla olleista parakeista – olisiko ne yhtään sen parempi ratkaisu, kuin nyt taloon tehdyt korjaukset ja toimenpiteet.
– Suo siellä, vetelä täällä, Härtsiä totesi parakkivaihtoehtoajatukselle.
ei ois ainakaan mätään rakennukseen tarvinnut tehdä niitä toimenpiteitä mitä hiskille tehtiin ja lopputulos on mitä on. parakit pystyyn ja ei tarviis koko ajan miettiä ilmaa seuraavan kahden vuoden ajan.