Koskelan aulaan ilmestyi Joulustartin aattona marraskuun lopulla kauniita ja erittäin ohuesta langasta virkattuja lumihiutaleita. Asialla eivät olleet tontut vaan pari ukrainalaista käsityötaituria, Kateryna Znoviak ja Natalia Baidukova.
Virkkaaminen tuli Ukrainaan yllättävän myöhään eli 1800-luvun loppupuolella. Se on maassa siis selvästi nuorempi käsityöperinne kuin esimerkiksi kirjonta (vyshyvanka), kudonta ja pitsinnypläys. Koukulla virkkaaminen oli aluksi sivistyneistön, kaupunkien ja kartanoiden käsityötaito mutta 1900-luvun alussa virkkaus ”kansallistui” ja siitä tuli osa talonpoikaiskotien arkea. Virkatut pitsikoristeet liittyvät samaan kodintekstiiliperinteeseen kuin pitsiliinat. ikkunaverhot ja ikonien suojaliinat. Monet mallit siirtyivät vain käsityönä ja suullisesti – ilman kirjallisia ohjeita. Nykyään tämä käsityöperinne, jota vielä jokin aika sitten pidettiin epämuodikkaana ja vanhanaikaisena, elää uutta kukoistustaan. Nyt virkataan joulukuusen koristeita, vaatteita, koristeellisia tyynynpäällisiä, juhlapöytäkattausten lautasliinoja ja niin edelleen. Tämä kauneus ei taida olla katoavaista.
Natalia ja Kateryna ovat harrastaneet käsitöitä koko pienen ikänsä. Katerynan isoäidillä oli tapana virkata lautasliinoja, ja hänen talossaan oli esillä paljon virkkuutöitä. Sieltä sai alkunsa Katerynan elinikäinen rakkaus virkkuutöitä kohtaan. Hän on kuitenkin halunnut antaa virkatuille lautasliinoille uuden elämän, etsiä ja keksiä vanhoille koriste-esineille nykyaikaan sopivia käyttötapoja. Ensimmäiset ideoista syntyneet kortisteet olivat esillä jo Ukrainassa paikallisissa näyttelyissä.
Lumihiutaleilla on Ukrainassa vahva symbolinen merkitys, ne merkitsevät valoa, puhdasta alkua, talven kauneutta ja luomakunnan harmonista järjestystä, samalla tähden muoto muistuttaa Betlehemin tähdestä. Neuvostoaikanakin, uskonnollisten joulukoristeiden ollessa kiellettyjä, nämä poliittisesti neutraalit koristeet olivat käytössä ja jopa yleistyivät ’talvikoristeena’ ja perinteen säilyttäjinä. Nykyään lumihiutaleista on tullut myös hiljainen kulttuurinen identiteettisymboli Ukrainalle.
Koskelan suomen kielen opiskelijoille Katerynalle ja Natalialle myös Suomen talvi ja täkäläiset adventtiperinteet merkitsevät innoitusta, ja heistä onkin upeaa, että he saivat luoda juhlavan tunnelman opiston aulaan ja samalla tuoda esille kotimaansa käsityötaitoa ja -perinteitä.
Teksti Aija Viinamäki ja Kateryna Znoviak
