Puhtaasta ruoasta voi tulla Suomen seuraava menestystarina, se kaivattu uusi Nokia, uskoo äänekoskelainen MTK:n valtuuskunnan puheenjohtaja Tommi Lunttila.
Suomen elintarvikemarkkinat ovat arvoltaan 13,5 miljardia euroa vuodessa. Suomi tarvitsee entistä vahvempaa panostusta suomalaisen ruoan markkinointiin ja osaamisen kehittämiseen. Menestys ei tule itsestään. Sen eteen on tehtävä hartiavoimin töitä koko ruokaketjussa. Suomen valtion on myös osallistuttava tähän työhön, kehottaa MTK:n valtuuskunnan puheenjohtaja Tommi Lunttila MTK:n valtuuskunnan syyskokouksessa 25. marraskuuta Helsingissä.
Maailman ruokamarkkinat tulevat muuttumaan rajusti väkiluvun kasvaessa ja ruokailutottumusten muuttuessa.
– Vahvalla vaikuttamisella ja kuluttajatyöllä voimme selvästi nostaa suomalaisen ruoan osuutta. Hyvänä alkuna toimisi velvoite kunnille julkisista hankinnoista. Hankinnoissaan kuntien pitää edellyttää tuotteiden ja palveluiden tuottamista suomalaisen tuotantotavan mukaisesti, sanoo Lunttila.
Maailman mittakaavassa Suomi ei kilpaile ruokamarkkinoilla hinnalla, vaan laadulla ja puhtaudella. Lisäksi pienet tuotantomäärämme antavat mahdollisuuden esimerkiksi alkuperän jäljittämiseen tuottajalle asti.
Lunttila pitää huolestuttavina maailmalta saatuja uutisia uusista superbakteereista.
– Hintakeskustelun ohella laatu, turvallisuus ja alkuperä ovat nousseet ruokakeskustelussa hyvin esille. Jos Suomessa ei löydy riittäviä markkinoita tai maksukykyä, niin lähdetään etsimään niitä muualta. Ulkomailla ollaan valmiita maksamaan ruoasta, jolla on korkea laatu, uhoaa Lunttila.
– Possu, joka on saanut pitää saparonsa ja broileri, joka on saanut pitää nokkansa edustaa maailmalla eläinten hyvinvoinnin huippua. Jos meillä on tuotteita, jotka ovat maailman parhaita, niin miksi niistä maksetaan niin huonosti, kysyy Lunttila.
Esimerkkinä Lunttila mainitsee Suomessa viljeltävän kuminan, joka on huikea vientivaltti. Suomi on yksi maailman johtavista kuminan viejistä. Suomalaista kuminaa viedään 40 maahan. Se kattaa maailman kuminamarkkinoista kolmasosan. Suomalaisessa kuminassa on enemmän eteerisiä öljyjä ja se on paremman makuinen kuin muissa maissa. Tämä johtuu pitkästä ja valoisasta kasvukaudesta.
– Kuminan kaltaisia vientituotteita ja menestystarinoita Suomi tarvitsee lisää, sanoo Lunttila.
Ennen uutta Nokiaa on kuitenkin ruoantuotannon perusrakenteet saatava kuntoon. Tällä hetkellä ahdinko suomalaisilla tiloilla on todellinen. Ahdinkoon on eniten vaikuttanut alhainen tuottajahinta. Elintarvikeketju ei vain toimi. Tuottajan osuus pienenee ja muiden ketjun osien kasvaa. Rikkana rokassa ovat Venäjän kaupan pakotteet ja tukimaksatusten viivästyminen. Ne ovat lisänneet tuottajan ahdinkoa entisestään.
– Suomella ei ole varaa heittää hukkaan elintarvikeketjun 300 000 työpaikkaa ja tulevaisuuden menestystarinaa, puhdasta suomalaista ruokaa. Päättäjien on tähän vihdoin havahduttava. Aikaa ei ole hukattavaksi, muistuttaa Lunttila.
Valopilkkuna Lunttila näkee metsäalan positiivisen vireen, kun uudet investoinnit viitoittavat tietä biotalouden nousulle ja sitä kautta maaseudun uusille mahdollisuuksille. MTK uskoo kotimaisen vuotuisen puunkäytön kasvavan noin 15 miljoonalla kuutiometrillä.
– Tällä on valtava merkitys niin metsäomistajille kuin koko kansantaloudelle, arvioi Lunttila.
Puhdas ruoka menee jo nyt kaupaksi kun vaan markkinoidaan ja myydään. Parasta tässä kaupassa on, että se ei tarvitse tukia. Kun yhtälöön vielä lisätään meillä oleva liian suuri maatilojen määrä alamme lähestyä oikeita päätöksiä. On aloitettava vientikampanja Kiinaan ja yleensä Kauko-Itään, jossa puhtaalle ruualle annetaan arvoa. Jo Kiinan markkina yksin pystyy vetämään meidän tuotantomme.
Jos uusia markkinoita ei saada joudumme vähentämään radikaalisti tilojen määrää luokkaa 50 000, sillä tuulivoima tuet ja lisääntyvä puun polton tukeminen kuluttaa niin paljon tukirahaa. Painopiste on siirtymässä ruuan tukemisesta polttoaineiden ja yleensä energian tukemiseen. Energiasektori on niin iso, että kilpailulylymme ei kestä samanaikaisesti kaiken tulemista. Jo tehtyjen päätösten mukaan tuulituet vievät nyky näkymin 3 – 4 000 000 000 Euroa.
Aivan varmasti meiltä löytyy myynti- ja markkinointi taitoa kun vaan saadaan motivaatio toimia. Joskus paras motivaattori on potku perseelle, kuten perusinsööri Veijo sanoi aikoinaan kommentissaan. Annetaan kaksi vaihtoehtoa, joista porukka saa itse valita kumman valitsee. Vaihtoehdossa yksi markkinoidaan ja myydään puhatista elintarvikkeita vientiin. Vaihtoehdossa kaksi 50 000 tilalle lopetetaan kansallinen tuki kokonaan.
Ehkei uusi Nokia, mutta muutoin Lunttila puhuu (kirjoittaa) asiaa. Sitten tulee vielä nämä lähipalvelut, mistä kannattaisi pitää kiinni. Joskus lähipalvelut (myös lähiruoka) voi olla hiukan kalliimpaa, mutta useimmiten lähellä tuotettu palvelu voittaa kaukaa haetut palvelut kokonaistaloudellisuudellaan.
Lähiruokaa aletaan saada kaikialla kun vaan turkkilaisia, kiinalaisia ja muita ulkomaalaisia riittää paikkakunnille. Monilla paikkakunnilla ilman turkkilaisia ei saisi illalla ruokaa lainkaan.