Luonnonvarakeskuksen ensimmäiset tulokset Metsä Groupin omistajajäsenten metsistä osoittavat uusien luonnon monimuotoisuutta lisäävien aloitteiden tarpeellisuutta. Monimuotoisuus metsissä on indikaattorien mukaan kehittynyt sekä positiivisesti että negatiivisesti viime vuosikymmenten aikana.
Tulosten perusteella sekä puuston että lehtipuuston määrä on kasvanut merkittävästi. Luontaisiin puulajeihimme perustuva puuston määrän kasvu indikoi myönteistä kehitystä niiden seuralaislajien kannalta. Lehtipuiden osuuden kasvattaminen on tärkeä toimenpide ilmastonmuutokseen sopeutumisessa ja merkittävää myös metsien terveydelle. Metsät on hyvä uudistaa sekametsiksi käyttämällä esimerkiksi mänty-kuusi-sekaviljelyä sekä lisäämällä koivun osuutta luonnollisen uudistumisen avulla. Lisäksi on entistä tärkeämpää suojella harvinaisempia lehtipuita monimuotoisuuden turvaamiseksi.
Puuston määrän kasvu turvemailla viittaa pääasiassa 1960- ja 1970-luvuilla tehtyihin ojituksiin. Ojituksilla on ollut vaikutusta myös vesistöjen kuntoon, ja nyt on tärkeää keskittyä siihen, miten vesistöjen tilaa voidaan parantaa. Vesistöjen suojelun tehostaminen vaatii koko maankäyttösektorin yhteistyötä niin kansallisella kuin alueellisella tasolla.
1990-luvulla alkanut säästöpuiden jättäminen on kasvattanut järeän lahopuun määrää. Lahopuun lisääminen ja puulajiston monipuolistaminen ovat keskeisiä keinoja vahvistaa puiden seuralaislajien asemaa.
Iäkkäiden metsien määrä on vähentynyt merkittävästi tarkastelukaudella. Muutos on heikentänyt metsäluonnon monimuotoisuutta vanhojen metsien lajien osalta. Osa lajeista tarvitsee ikääntynyttä puuta ja pitkäaikaista häiriötöntä kehitystä. Vanhojen metsien lisäsuojelu on tärkeää erityisesti eteläisessä Suomessa omaisuudensuoja huomioiden.
– Tulokset kertovat aktiivisen metsähoidon painotuksista viime vuosikymmenten aikana. 1990-luvulta alkaen tehdyt muutokset kohti moniarvoisempaa metsien käyttöä näkyvät jo tuloksissa. Parin viime vuoden aikana tehdyt harppaukset uudistavassa metsätaloudessa eivät näissä tuloksissa vielä näy, koska inventointi on tehty 2019-2023. Metsänhoitopalveluillamme haluamme varmistaa, että metsäluonnon tila vahvistuu ja jatkamme siksi määrätietoista kehitystyötämme yhdessä omistajajäsenten kanssa, sanoo Metsä Groupin metsäjohtaja Juha Jumppanen.
Metsätalouden vaikutusten seuranta ja mittaaminen ovat keskeinen osa uudistavan metsätalouden strategian toteutusta. Metsä Group tilasi laskelmat asetettuaan uudistavan metsätalouden tavoitteen vahvistaa luonnon tilaa omistajajäsentensä metsissä todennetusti vuoteen 2030 mennessä. Tavoitteen saavuttamisen seuraamiseksi tarvitaan tiedot nykyisistä lähtötasoista. Tietopohjaa on tarkoitus laajentaa muihin elinympäristöihin sekä niiden kannalta keskeisiin indikaattorilajeihin.
Valtakunnan metsien inventoinnin 2019–2023 tulokset muodostavat keskeisen tietopohjan. Kehityksen suuntaa on selvennetty käyttämällä vertailutietona vuoden 1986–1994 inventoinnin tuloksia. Tiedot on kerätty hyödyntäen koealaverkostoa, joka sijoittuu Metsä Groupin omistajajäsenten metsiin. Operaatio Mustikka on kansallinen metsäkasvillisuuskartoitus, jonka tietoja on niin ikään selvitetty omistajajäsenten metsistä. Näiden inventointien tuottamisesta on vastannut Luonnonvarakeskus.
– Luonnon tilan mittaamiseen on merkittävää ja kasvavaa halukkuutta. Tähän liittyvä työ on lisääntynyt meillä selvästi. Suomessa on tähän tarvittavaa tietoa olemassa, mutta kehitystä tarvitaan. Puuta jalostava teollisuus on tehnyt tiekarttatyössään kehitysehdotuksia seurantojen kattavuuden ja luotettavuuden parantamiseksi ja tiedon keskittämiseksi. Tämä tutkimus- ja kehitystyö on keskeistä, sanoo Luonnonvarakeskuksen tutkimuspäällikkö Kari T. Korhonen.
– Uudistavan metsätalouden kehittäminen on yhteistyökutsu kaikille sidosryhmille. Erityisen tärkeää on lisätä yhteistyötä monitieteisen tiedeyhteisön kanssa. Metsäalalla on paljon osaamista, mutta tässä työssä se tarvitsee myös apua. Puhutaan aidosti toisillemme ja tehdään yhdessä enemmän. Mitatut tulokset tarjoavat tulevalle yhteistyölle parhaan perustan, Juha Jumppanen toteaa.
