Nuotioista, grilleistä ja roskien polttamisesta saa alkunsa jopa kolmannes maastopaloista. Metsäpalovaroitusten noudattaminen, yleinen huolellisuus ja varovaisuus sekä lähelle sijoitettu vesiämpärillinen, hosa tai vesiletku estävät suurimman osan maastopaloista.
Touko-kesäkuussa 2014 on tähän mennessä kirjattu kaikkiaan 824 maastopaloa ja yleisimmin ne ovat aiheutuneet roskien polttamisesta sekä nuotioista ja grilleistä. Lähes joka kymmenes maastopalo on saanut alkunsa tupakasta ja melkein yhtä moni salamasta.
— Ilmatieteenlaitoksen antaessa metsäpalovaroituksen nuotiota tai muuta avotulta ei saa sytyttää, muistuttaa Suomen Palopäällystöliiton koulutus- ja viestintäsuunnittelija Veera Heinonen.
KOLME NELJÄSTÄ maastopalosta on syttynyt kuitenkin aikana, jolloin palon syttymisalueella ei ole ollut voimassa metsäpalovaroitusta. Samoin kulotuksesta on aiheutunut jo yli 50 paloa tänä kesänä, eli huolellisuuteen on syytä kiinnittää erityistä huomiota.
Maastopaloja aiheutuu vuosittain eniten toukokuussa, erityisesti pelloilla ja ruohikoissa, kun maa on jo sulanut, eikä tuoretta kasvillisuutta ole sitomassa kosteutta. Tänä vuonna vähälumisen talven vuoksi huhtikuussa oli maastopaloja enemmän kuin touko- ja kesäkuussa yhteensä. Eniten maastopaloja onkin kuivilla ja kuivahkoilla kankailla. Metsissä sattuu hieman enemmän maastopaloja kuin pelloilla ja ruohikoissa. Myös puistoissa syttyy satoja paloja vuosittain.
KONEISTA JA LAITTEISTA lähteneitä paloja on suhteellisesti hyvin vähän. Sen sijaan ihmisen toiminta on syynä suurimpaan osaan paloista.
–Suomessa tahallaan sytytetyt maastopalot eivät ole onneksi yhtä vakava ongelma kuin esimerkiksi maastopaloistaan tunnetuissa Espanjassa ja Australiassa, toteaa Palopäällystöliiton kehittämispäällikkö Sami Häkkinen.
— Nuotio tulee pystyttää paikkaan, jossa se ei pääse leviämään ympäristöön. Esimerkiksi hiekkapohjainen paikka sopii tähän erityisen hyvin. Lisäksi lähellä kannattaa pitää ämpärillistä vettä kaiken varalta, neuvoo Veera Heinonen.
LÄHDE: SUOMEN PALOPÄÄLLYSTÖLIITTO
