Eivätkö paikalliset, olemassa olevat majoituspalvelut kelpaa Äänekosken elinvoimajohtajalle, kysyy Suokiinteistöt Oy:n Heikki Härtsiä. Äänekoskelta löytyy lähes 400 yösijaa satunnaiselle matkailijalle tai työssä käyville majoitusta tarvitsevalle. Härtsiä laskee, että nykyisen kapasiteetin käyttöaste on 50 prosentin luokkaa – miksi halutaan lisätä volyymiä?
Paikalliset majoituspalveluita järjestävät yrittäjät ovat ihmeissään elinvoimajohtaja Sari Åkerlundin lausunnoissa Sisä-Suomen Lehden uutisoinnissa. Maksumuurin takana olevan artikkelin mukaan ”Äänekosken tämänhetkinen majoitustarjonta palvelee hyvin pieniä ryhmiä ja yksittäisiä matkailijoita, mutta esimerkiksi bussilastilliselle vieraita ei löydy yhtä paikkaa.”
Paikalliset yrittäjät kumoavat väitteen ja ihmettelevät miksi paikallista yrittäjää mitätöidään ja halutaan havitella 17 000 asukkaan kaupunkiin suuren kokoluokan ketjuhotellia.
Hotelli Hirvessä on noin 100 asiakaspaikkaa ja Hotelli Unisessa nelisenkymmentä. Hotelli Postista löytyy 2-3 hengen huoneita 25 kappaletta ja 3-6 hengen huoneistoja neljä. Lisäksi löytyy pienempiä toimijoita, kuten Gran Kiinteistöt, Kartano Kievari, Hietaman vierastalo sekä Kivilahden hyvinvointikeskus. Suurin yksittäinen majoittaja on Suolahdessa sijaitseva Suokiiinteistöt Oy:n Vanha Koulu, jossa on tehty määrätietoista remonttia huone kerrallaan. Suojärven rannan kulttuurimaiseman sylistä löytyy 65 huonetta joka tarkoittaa 140 vuodepaikkaa.
– Mieltä löytyy myös yksittäisiä asuntoja, jos tarve vaatii, eli pelkästään me voimme majoittaa kolme bussilastillista. Ja tähän vielä laskee päälle naapurimme Wallilan remontoidut 18 huonetta sekä sviitti, niin Sirkanpolulta löytyy 180 vuodepaikkaa. Ei tänne uutta hotellia kannata pistää, Suokiinteistöjen Heikki Härtsiä sanoo.
Härtsiä sanoo, ettei Äänekosken normaalissa majoituselämässä ei käyttöaste ylitä 50 prosenttia.
– Ei sitten millään. Seisokkiajat ovat oma lukunsa ja silloin meillä kaikilla toimijoilla on kiire, Härtsiä laskee.
Vanha Koulun huoneet kestävät katseen, varustelu on hyvä, ja muistettu kestävän kehityksen periaatteet ja suomalainen design.
Hän puhuu monen toimijan suulla, sillä on kuullut ihmettelyä myös muilta majoituspalveluita tarjovilta yrittäjiltä.
– Olisiko elinvoimajohtajan ja jutun kirjoittaneet toimittajan ollut syytä tehdä pohjatöitä, jos ei kerran tiedä? Me ollaan oltu täällä jo seitsemän vuoden ajan, eikä elinvoimajohtajaa ole edes pyynnöstä täällä näkynyt. Koemme tämän yrittäjää mitätöivänä asiana ja sellaisena, että tehdäänkö tässä kaupungin virkamieskoneistossa asioita ja linjauksia ilman kotitöitä. Olen itse ollut teollisuuden palveluksessa 45 vuoden ajan, josta 30 vuotta esimiestehtävissä ja tottunut vaatimaan alaisiltani, että ennen kuin aletaan tehdä mitään, otetaan selvää asioista. Ei tämän kaltainen uutisointi palvele yrittäjää eikä Äänekosken elinvoimaa, Härtisiä neuvoo.
Härtsiä ihmettelee miksi hotellia ajetaan kuin käärmettä pyssyyn.
– Millä ihmeellä elinvoimajohtajan havittelema hotelli täällä eläisi, kun jo toimivien käyttöaste tarjontapiikkien ulkopuolella on tosi matala. Ei tänne ole syytä sellaiselle turistivirralle, lukuunottamatta teollisuus- tai työmatkailua. Jos tänne tulisi Sokos-Hotellin tai Scandicin kaltainen ketju, se tietäisi sitä, että ensimmäisenä Hirvi ja Uninen laittavat lapun luukulle ja me palautamme avaimet elinvoimajohtajan pöydälle. Hoitakoon hän sitten loput. Jos halutaan rakentaa ylikapasiteettia, kun ei ole taloudellisia toimintamahdollisuuksia näkyvissä, niin jostain toisaalta se sitten syö elinehdot.
Jostain Härtsiä on samaa mieltä kaupungin elinkeinotoiminnan kanssa.
– Me tarvitsemme matkailun kehittämishankkeita, ja annan täyden kympin Sini Kaapro-Lindenbergin vetämälle Experience Lake Keitele -hankkeelle. Kaupungissa pitäisi rakentaa syöttejä Suomen ulkouolelta tuleville matkailijoille. Teollisuusmatkailu pyörii isojen tehtaiden kautta, ja sen logiikka tarvitsee yhteistyötä joka ei synny helpolla. Meillä yöpyy jatkuvasti matkailijoita ja työntekijöitä ympäri maapalloa. Ei liiketoimintamatkailijat etsi yösiijaa kapakoiden ja kaupungin sykkeen läheltä – he etsivät helpointa sijaintia tehtaalta tai työpaikalta. On haaveunta, että bisnesmatkailija viipyy täällä yhtään sen enempää kuin on pakko, sillä he tekevät töitä, eivätkä huvittele, kertoo Heikki Härtsiä kokemuksesta.
