Ennen joulua joka kotiin Mämmellä jaettu ”Lopatin läpykkä” –nimeä kantava tiedotelehtinen kertoo taistelun Mämmen koulusta jatkuvan.
Kaupunki on päättänyt lakkauttaa Mämmen koulun ja perustavan yhtenäiskoulun Keskuskoululle, johon nykyisen Mämmen koulun oppilaat siirtyvät. Tätä ei Mämmellä purematta niellä.
– Yhtenäisperuskoulun budjetiksi on arvioitu noin 13 miljoonaa euroa. Kyläyhdistyksen taholta on kaupungille ehdotettu muun muassa leasingmallia, jossa Mämmelle rakennettaisi oma koulurakennus, jonka kaupunki lunastaisi esimerkiksi kymmenen vuoden kuluessa itselleen. Kaupunginjohtaja Tuononen ja sivistysjohtaja Härtsiä eivät ole tälle ehdotukselle lämmenneet, Lopatin läpykässä kerrotaan.
Mämmen kyläyhdistys on tehnyt alustavan tonttivarauksen koulurakennusta varten Metsäpirtin läheisyyteen. Kaupunginhallituksen päätöksellä tonttivaraus on voimassa puoli vuotta.
– Yhtenä vaihtoehtona on perustaa joko yksityinen koulu tai niin sanottu villikoulu. Nämäkin vaihtoehdot tarvitsevat jo uuden tai jo olemassa olevan rakennuksen Mämmen kylälle. Yksityiskoulussa tulee olla tietty pedagoginen ideologia, kuten freinetpedagogiikka. Niin sanottu villikoulu tarkoittaa yhtenäisesti järjestettävää kotiopetusta, joka voidaan järjestää palkkaamalla ryhmälle lapsia oma opettaja, tiedotteessa kerrotaan.
Mämmeläiset järjestävät kouluvaihtoehdoista avoimen keskustelutilaisuuden ensi maanantaina. Tilaisuus pidetään Mämmen vanhan koulun pihassa ja se alkaa kello 18.
Ville Härtsiä ei ollut tilaisuudesta tietoinen. Hänelle ei ole kutsua tullut.
– Olen tietoinen, että Mämmellä touhutaan hanketta eteenpäin. On ihan hyvä asia, että he luotaavat kyläläisten voimin asian kantavuutta, Härtsiä sanoo.
Kirjoitus vaikuttaa hieman erikoiselta toimittaja on tehnyt jutun kutsun perusteella mennyt sen jälkeen Ville Härtsijää haastattelemaan. Eikö lehti ole haastatellut Mämmeläisiä vai onko niin ettei jostain syystä ole haastattelua annettu? Asenne Mämmen koulua kohtaan näyttää olevan demaripiireissä jäätävä. Toivotaan että Mämmeläiset saavat koulun lapset ovat se tärkein eikä oma arvovalta onko kyse yhtenäiskoulusta tai uskonnon vastaisuudesta joita jotkut demari poliitikot ovat tässäkin lehdessä julkaisseet.
Voisiko arvoisa Kaupunkilainen nimetä edes yhden demaripoliitikon, joka on Äksässä tai missä tahansa lehdessä, kirjoittanut uskonnonvastaisesti, ja missä yhteydessä.
Me demaripoliitikot (se on yhdyssana) emme ole koskaan sivistystä vastaan, vaan aina sen puolella. Se on Kaupunkilaisen hyvä ymmärtää myös, että koulutusta ja uskonnollista vakaumusta ei saa (perusopetuslain, tasa-arvolain ja uskonvapauslain mukaan) sotkea keskenään, eikä jälkimmäinen saa estää ensimmäistä.
Maan tulevaisuus on sen varassa, että kutistuvat ikäluokat saavat mahdolisimman hyvän ja monipuolisen koulutuksen, terveydenhoidon ja oppilashuollon.
Kyläkoulu ei välttämättä ole paras eikä turvallisin oppimisympäristö, minkä omakohtaisesti totesin niiden kuuden vuoden aikana, kun omat lapseni kävivät Uudellamaalla pientä kyläkoulua (60-70 oppilasta kolmessa yhdysluokassa). Osalla oppilaista oli vakavia oppimisvaikeuksia ja tunne-elämän ongelmia, jotka havaittiin ja tunnistettiin vasta yläkoulussa, kun niiden varhainen diagnosointi olisi oppilaan loppuelämän kannalta erittäin tärkeää.
Ajatellaan tosiaan lasten parasta, eikä kuvitella elävämme Anni Swanin kansallisromanttisessa satukirjassa.
Mites Koiviston koulu ja 50 oppilasta? Demareiden mielestä ihan ok vai? minun kokemus on isoista kouluista sama joten voitasko nekin lopettaa.
Köpille tiedoksi. Valtuusto päätti yksimielisesti antaa Koiviston koululle jatkoluvan. Demareita valtuutetuista on 23,3%.
Koiviston koulu on tietoinen ”riskisijoitus” kaupungille. Sen avulla haetaan muuttajia lähinnä Jyväskylästä.
Tässä maassa on tällä hetkellä erittäin nihkeästi julkista rahaa. Jos yksityiskoulun perustaa, se on tehtävä itse hankitulla rahalla ja opetus järjestettävä perusopetuslain mukaan. isompiakin hankkeita maassa toteutetaan kansalaiskeräyksellä, kuten Helsingin lastensairaala nyt jo toista kertaa historiassa. Se toki vaatisi jonkinlaista yleistä kannatusta hankkeelle.
13 miljoonalla Äänekosken kaupunki kuskaa mämmeläislapset kouluun terveydenhoidon ja oppilashuollon palvelujen piiriin vuosikymmenten ajan. Koulurakennukset ovat olemassa jo, samoin opettajien virat. Pienessä koulussa ongelmat korostuvat, esim. opettajien normaalista poikkeava maailmankuva ja käsitys oikeasta ja väärästä.
Pihamaa ja -20 asteen pakkanen ovat hyvä miljöö asian pohtimiselle. Freinet-pedagogiikkaa edistää maassa Elämänkoulu-yhdistys. Nimi on kuvaava.
Kunnalla ei maallikon näkökulmasta intressiä tähän ole, koska muitakin kouluja on remontoitava eikä ole järkevää rakennella pikkukouluja pitkin kyliä, kun lapset kasvavat 15 vuodessa niistä ulos. Ei etenkään kun pakollisten kouluun liittyvien toimintojen tuottaminen tulisi varsin kalliiksi syrjäkylällä: koululääkäri, terveydenhoito, kuraattori, koulupsykologi, puheopetus, erityisopetus jne. Pikkukoulun mahdollisuus monipuoliseen valinnaisainetarjottimeenkin on kyseenalainen.
Villin koulun kurssit tentitään kunnallisessa koulussa. Villi koulu ei voi myöntää päästötodistuksia.
Vaikka lapsia tuotettaisiin liukuhihnalta, vanhetessa tuotantoprosessi väkisinkin pysähtyy. Lapset eivät puolestaan kyliin perhettä perusta, vaan lähtevät muualle opiskelemaan ja töiden perässä. Pian Mämmellä on enää vanhusten sankka parvi.
Tarkkaan ottaen siellä koulun sisällä ja -15 astetta. Mites Koiviston koulu ja sen tulevat vanhukset? Siellä ei taida tämänhetken väestömäärään mukaan jäädä edes sankkaa parvea heistä.uudet koulun rauniot vain… Milloin Äänekoski olisi johonkin järkevään rahat laittanu. Ai niin jalkapallohalli, sehän täältä vielä puuttuukin. Vanhukset on hyviä pelamaan palloa:)