Marke Tuominen piti itsenäisyyspäivän puheen Sumiaisten kirkossa. Julkaisemme puheen sellaisenaan.
Arvoisa Sumiaisten kirkkokansa, veteraanien ja Lottien omaiset. Äänekosken kaupungin puolesta haluan toivottaa teille kaikille hyvää Suomen 105:tta itsenäisyyspäivää. Sydämissä muistot, menneiden sukupolvien tarinat ja kunnioitus vietämme 105:tta Suomen itsenäisyyspäivää.
On asioita joiden ei toivoisi koskaan unohtuvan. Suomi ei tunnu muistavan historiaansa jos katsoo kuinka ihmiset äänestivät MTV teettämässä kyselyssä Suomen parhaasta presidentistä.
Tämä Itsenäisyyspäivä on aina pysäyttävä hetki. Kunnioitamme heitä jotka ovat antaneet meille vapaan isänmaan. Mitä isänmaallisuus on? Talvisodassa suomalaiset löysivät toisensa. Löytyi yhteistunto josta presidentti Kallio on omana aikanaan puhunut. Yhteistunto on enemmän kuin isänmaallisuus, se on yksimielisyyttä, se ei ole sisäänpäin kääntynyttä vaan toisen asemaan asettumista. Isänmaallisuus elää ajassa. Viisi vuotta sitten itsenäisyyspäivänä puheet olivat muuta kuin tänä päivänä. Isänmaa on asenne ja asenteella on merkitystä, ja se ratkaisee paljon. Ukraina tarvitsee nyt apuamme, se on tehnyt paljon myös meidän hyväksymme. Tänä Itsenäisyyspäivänä vuonna 2022 moni kysyy voimmeko me joskus vielä joutua sotaan? Emme tiedä. Paras puolustus on siihen hyvin valmistautuminen.
Itsenäisyyspäivänä muistamme sotien veteraaneja, kotirintamalla toimineita sekä kunnioitamme sodassa menehtyneiden muistoa kunniakäynnillä sankarihaudoilla. Suomi on sankarihautausmaiden maa. Veteraanit häipyvät keskuudestamme. Mutta kertomusten tarinoiden ja laulujen myötä historia säilyy. Sumiaisista viimeinen sotaan lähtenyt veteraani edusti viimeisiä ikäluokkia sotaan lähteneistä ja oli mukana myös Lapin sodassa, kesällä tämä veteraani sai kutsun viimeiseen iltahuutoon. Muistan ja arvostan varsinkin näin Itsenäisyyspäivänä Heinon kanssa käytyjä monia keskusteluja ja tarinan kuunteluja kesäisin Saarikkaalla. Lenkkipolulta puuttuu se viimeinen, jolla oli omakohtaiset kokemukset sodasta.
Sumiaisista sotaan lähti 550 miestä 16 naista. Sumiaisten sankarihaudoissa lepää 78 sankarivainajaa ja siellä kivipaadessa on myös 22 rintamalle jääneiden nimet.
83 vuotta sitten Talvisodan ihmeen tekijöitä ei ole enää Suomessa monta jäljellä. Sota joka yhdisti suomalaiset ja josta alkoi selviytymistarina itsenäisestä Suomesta. Reilusti vasta 20-vuotias kansakuntamme taisteli 105 kunnianpäivää yksin, lupauksista huolimatta.
3.9 miljoonan kansa vastaan 170 miljonaa. Panssarivaunujakin oli 32. Daavid vastaan Goljat. Vai oliko Suomen Leijona vastaan Venäjän karhu. Vai kansojen Jumala joka taisteli? Suomi maksoi uskomattomat sotakorvaukset – nykyeuroiksi muutettuna 4,5 miljardia euroa. Stalin halusi korvaukset maksettavaksi kultadollareina jotta saisivat 15 prosenttia enemmän.
Talvisota oli erittäin tuhoisa Sumiaisten pitäjän miehille. Talvisodassa kaatui 40 sumialaista kun keskimäärin pitäjästä Talvisodassa kaatui 44 ihmistä. Luku oli 0,8 koko kunnan väestöstä, Sumiaisissa luku oli 1,7 siis lähes kaksinkertainen
Itsenäisen valtion olemassa olon edellytys on oikeus päättää omista asioistaan,omasta puolustuksestaan. Suomella oli varjelus, Suomessa säilyi yleinen asevelvollisuus hengissä läpi kylmää sotaa seuranneen 30 vuotisen jakson. Onneksi Suomessa osattiin arvioida oikein, että maanpuolustuksen muuttaminen asiasta harvojen hommaksi olisi ollut virhe. Maailman politiikassa kulunut vuosi on osoittanut sen, yksikään suomalainen ei voi ohittaa itsenäisyyspäivää itsestään selvyytenä.
Suomalaisilta on vuosittain kysytty mikä Suomessa on parasta. Itsenäisyys, terveydenhoito, puhdas luonto ovat nousseet vastauksissa eniten esille edellisinä vuosina. Tänä vuonna ensimmäisenä oli turvallisuus. Turvallisuuden tunne suomalaisissa on vuoden aikana noussut 14 prosenttia.
Nato-päätös tuntui syntyvän Suomessa lähes yhdessä yössä Ukrainan hyökkäyksen alettua helmikuussa. Vaikka Nato-ovi oli ollut Suomelle auki ainakin kolme eri kertaa. Nykyisin 10 yhdeksästä suomalaisesta kannattaa Nato-jäsenyyttä. Eilen Suomen hallitus antoi esityksen laista eduskunnalle hakea Nato-jäsenyttä.
Samoin keskustelut Suomen asevelvollisuusarmejan tulevaisuudesta ratkesi kun Venäjä hyökkäsi Ukrainaan. Nykyisin 82 prosenttia kannattaa asevelvollisuusjärjestelmää. Itsenäisyyspäivän paraati järjestetään tänä vuonna Haminassa. Paraatin teema on ”Turvallisuus tehdään yhdessä”. Mukana ovat myös poliisi,pelastuslaitos ja tulli, maa- ja ilmavoimat Maanpuolustuskorkeakoulu rajavartiosto veteraani ja maanpuolustusjärjestöt.
Presidentin vastaanotolla teemana on ”Itseensä luottava Suomi”. Suomi on vakaa maa, tällä hetkellä niin epävakaassa maailmassa. Suomi on aina selvinnyt haastavista ajoista itseemme luottaen ja toisia auttaen. Tässä näkyy se Presidentti Kallion esiin nostama ja vaatima yhteistunto.
Veteraanien sukupolvi näytti meille mikä on yhteistunto. Nyt on nykyisten sukupolvien velvollisuus kunnioittaa tätä meille jätettyä perintöä ja opetella yhteistuntoa. Joka ei ole tällä hetkellä kovinkaan hyvällä tolalla. Emme tahdo mahtua yhteiseen veneeseen.
Maanpuolustustahtoa käsittelevä tutkimusta on tehty 1960 luvun puolivälistä. Samat kysymykset on esitetty kaikkiaan 62 kertaa. Maanpuolustustahto on tällä hetkellä mittaushistorian korkein.
Puolustusmäärärahojen korottaminen niin ikään saa vankimmin tuen kuin koskaan. Venäjän vaikutuksen turvallisuuteen koki kielteisenä vain hiukan yli neljännes vuonna 2009, nyt luku on 87 prosenttia. Suomi on valmiina kohtamaan mitä eteen tuleekin, kertoo ennätyksellinen maanpuolustustahtoa käsittelevä tutkimus.
Tällä hetkellä Ukraina puolustaa itseään ja koko Eurooppaa. Jokainen meistä on nähnyt ajantasaisia kuvia mitä sota on ja mitä se tulee vaikuttamaan myös Suomessa sitä emme edes tiedä. Eurooppassa on energiakriisi, maailmaa uhkaa ruokakriisi. Kymmenet miljoonat ihmiset Afrikassa ovat jäämässä ilman ruokaa. Ukraina ja Venäjä on tuottanut kolmekymmentä prosenttia maailman viljasta ja 75 prosenttia auringonkukka öljystä. Auringonkukan siementen hinta on kolminkertainen sen tietävät ne jotka talvisin ruokkivat lintuja.
Ajat ovat ankarat ja haastavat kaikille myös nyt. Ihmiset Ukrainassa kaatavat aprikoosi- ja päärynäpuitaan omilta pihoiltaan saadakseen kotinsa lämmityspuita talveksi. Vaahterota puistoista, metsään ei voi mennä, koska ne on miinoitettu. Jopa lasten leikkivälineet.
Hyvät kuulijat päätän kaupungin tervehdyksen kertomukseen viime sodasta jossa vihollinen käytti kaatunutta veljeä surmaan. Keinot ja raakuudet joita nykyisin päivittäin kuulemme Ukrainasta eivät ole uusia keinoja. Tämän sodan aikaan tapahtunut erikoinen tapaus on Äänekosken Honkolasta mistä kotoisin ollut joukkueen johtajana toiminut luutnantti kaatui Goranin kovassa hyökkäystaistelussa 5 tammikuuta 1942 Goranissa taistelut olivat erittäin kovia. Tuntemattoman sotilaan kirjan ja elokuvien versioiden kohtausten takana olevat tapahtumat ovat tältä Goranin taistelusta. Äänekoskelaisen kaatuneen ruumis virui viisi päivää vihollisen puolella, kunnes kaatunut saatiin evakointikeskuksen kautta kotirintamalle ja kotiin Honkolaan. Tämän jälkeen aloitettiin valmistelut viimeiselle matkalle kaatuneen kotona, sen ajan tapojen mukaan. Sinne saapui myös kaatuneen luutnantin veli joka palveli Jyväskylän sotilassairaalassa. Ruumis oli jäässä, ja jotta kädet saatiin arkkuun niitä oli lämmitettävä sähkötyynyllä.
Avustajana toimi tämä sotasairaalassa palvellut veli. Vihollinen oli miinoittanut kaatuneen ruumiin sen viiden vuorokauden aikana jonka ruumis oli vihollisen puolella. Ruumis räjähti ja avustava veli kuoli. Molemmat sankarivainajat on siunattu Äänekosken sankarihautusmaalle.
Ikuinen muisto Suomen sankareille!
Presidentti Sauli Niistön sanoin:
Me kiitämme
Me kunnioitamme
Me muistamme
Toivotan Äänekosken kaupungin, seurakunnan ja omasta puolestani Hyvää itsenäisyyspäivää. Meillä on isänmaa jota kannattaa juhlia!
