Satavuotiaan Martti Mäkisen kymmenen vuosikymmentä

Martti Mäkinen täyttää tänään, 15. lokakuuta, 100 vuotta. Martti kävi ÄKSän kanssa läpi muistorikkaita vuosikymmeniään.

1910-1920

Martti syntyi Äänekosken Viiskulmassa, aikaan jolloin ei tarvinnut huolehtia ohi kurvailevista autoista. Muutaman vuoden ikäisenä Martin perhe muutti keltaisiin puutaloihin Pukkimäelle. Elämän ensimmäiset vuodet kuluivat leikkien, urheillen ja retkeillen.
– Muistan kaikki uimarannat, uimaan opettelemiset, kalastusretket Kuhnamolla, metsäretket Tärttämäkeen ja pallopelit pihamaalla. Meillä oli velipojan kanssa myös elättivariksia, joista yhden nimi oli Pekka. Nurmen perheen kuistilla oli kerran mustikkasoppa jäähtymässä ja näimme kun Pekka meni sitä tutkimaan. Kun pelästytimme Pekan pois, se ponnisti niin kovaa, että koko soppa tipahti maahan.

1930-luku

Äänekoskelaisten nuorten vapaa-ajan vietto liittyi hyvin tiiviisti Työväentalon kesäjuhliin, iltamiin ja näytelmiin.  Huima vs. Urho painiotteluita seurattiin kuin Suomi-Ruotsi-maaotteluita. Hyvän lisän urheiluun toivat myös Äänekosken palloseura ja Äänekosken Urheilijat, jota Martti oli perustamassa.
– Näiden seurojen edustajista monet nousivat maan kärkikaartiin.
Radiot tulivat Äänekoskelle Martin ollessa nuorukainen.
– Muistan, että velipojan kanssa istuttiin kesäiltana ulkona naapurin ikkunan luona ja kuunneltiin radiota, kun omaa ei vielä ollut. Kuulimme radion ensisoitossa kappaleen Katariinan Kammarissa ja velipoika sanoi heti, että tästä tulee suosittu kappale. Ja niinhän siitä tulikin, Pauli tiesi sen kun oli silloin jo musiikkimiehiä.
Uuden teollisuuden nousu oli merkittävä asia pienelle paikkakunnalle.
– Meitä oli kolme koulupoikaa rakentamassa uutta selluloosatehdasta kesällä vuonna 1936. Vuonna 1937 muutin Helsinkiin ja tiivis yhteys Äänekosken väheni.

1940-luku

Martti palveli Talvisodassa urhoollisesti etulinjassa. Sodan jälkeen hän päätyi töihin tuttuun paikkaan Tikkakosken tehtaalle, johon hän jäi koko jatkosodan ajaksi valmistamaan konepistooleja.
– Siellä me olimme herran kukkarossa. Pommikoneet lentelivät yltä, mutta eivät ne Tikkakoskea koskaan löytäneet. Kun sota loppui se tuntui hienolta, vaikka samalla myös surulliselta, koska Karjala oli menetetty ja sotakorvaukset olivat suuri hinta. Sodan jälkeen koitettiin olla ja sopeutua parhaamme mukaan. Tikkakoskella vaihdettiin konepistoolien valmistus ompelukoneisiin.

1950-luku

Martti oli kova urheilumies, joten olympialaisten tulo kotikonnuille vuonna 1952 oli hieno juttu. Kisoja oltiin odotettu jo pitkään.
– Olin ennen sotia työnpuolesta rakentamassa stadioniakin, ja olin kutsuvieraana stadionin vihkijäisissä 1938. Mutta sitten tuli sota sotkemaan, ja kisat siirtyivät. Kun kisat lopulta pidettiin, en lähtenyt katsomaan kisoja, koska odotimme poikamme syntymää. Mutta olin mukana juoksemassa olympiasoihtua Tikkakosken porukassa.

Vuonna 1958 sai Martti ensimmäisen autonsa.
– Se oli Zwickau-merkkinen itäsaksalainen pahvirunkoinen ajokki, jossa oli kokonaiset 28 hevosvoimaa. Siitä alkoi meidän perheen kesälomareissut: joka toinen kesä ajeltiin kotimaassa, joka toinen skandinaviassa.

1960-luku

On vaikea kuvitella, että Martti oli jo aikuinen mies, kun ensimmäisen kerran sai katsella televisiota.
– Ystäväperheen luona Höytiällä näkyi televisiosta Ylöjärven asema, kun se oli niin korkealla. Siellä me kävimme usein katsomassa televisiota, ennen kuin saimme oman. Ensimmäiset telkkarit tehtiin Karlssonilla Kuopiossa, ja koska sillä oli sama omistaja kuin meidän tehtaalla, saimme ne suurella alennuksella. Ohjelmista en paljoa muista, mutta urheilua katsoin paljon.

1970-luku

Kun perheen lapset lensivät pesästä 70-luvulla, Martti jäi kaksin kauniin vaimonsa Linnean kanssa. Vaikka maailmalla ja Suomessa myllersivät isot muutokset suvaitsevaisuudessa, politiikassa ja musiikissakin, eivät ne päätyneet Martin ja Linnean kahvipöytään.
– On todella paljon isoja asioita, jotka eivät koskeneet minua, vaimoa ja perhettä. Ei minulla ole niistä oikein mitään muistikuviakaan. Meidän elämä oli ihan tavallista ja mukavaa.

1980-luku

Martti Mäkinen näki koko Kekkosen kauden, aina vuodesta 1956 saakka. Kekkosen syrjään siirtyminen ei miestä yllättänyt.
– Se oli ihan itsestään selvää. Näkihän se, ettei mies enää käynyt täysillä. Mutta Kekkonen oli asiallinen ja asiansaosaava mies, joka oli oikeassa paikassa oikeaan aikaan. Olen sitä mieltä, että hän henkilökohtaisesti säästi meidät monilta vaikeuksilta, koska hän piti niin hyvät suhteet Neuvostoliittoon.
Vuonna 1983 Martti jäi eläkkeelle, minkä hän laskee yhdeksi elämänsä käännekohdista, perheen perustamisen ja oppikouluun pääsemisen lisäksi.
– Silloin alkoi ihan erilainen vapaus, josta olen saanut nauttia pitkään.

1990-luku

Neuvostoliitto kaatui vuonna 1991, mikä oli suuri muutos kansainvälisessä politiikassa.
– Se oli ihan uskomatonta. Ei kukaan varmaan viitsinyt edes leukailla ”Minä arvasin tämän”, koska sitä ei voinut käsittää, että Neuvostoliitto hajoaa. Ja se kävi vielä käytännössä katsoen verettömästi.
90-luvulla tulivat arkeen myös tietokoneet, kännykät ja internet.
– Kun olin 75-vuotias, lapset ostivat minulle tietokoneen ja tulostimen, että voin kirjoittaa. Lapset sanoivat, että ”Hanki itse netti ja sähköposti.” En hankkinut, kun mietin, etten elä niin pitkään, että niitä tarvitsisin. Enää en oppisi käyttämään niitä ja se vähän harmittaa.

2000-luku

Kun terroristijärjestö Al-Qaida iski New Yorkin World Trade Centeriin 11. syyskuuta 2001, Martti kuuli uutisen autoradiosta.
– Olin Helsingistä matkalla Tikkakoskelle, kun kuulin, että isku on tapahtunut. Taisin ajaa vähän liian lujaa kotiin, että näin asiasta lisää uutisissa. Se tuntui kaamealta. Mietin, että toivottavasti sellainen ei tulisi tavaksi.

2010-luku

Äänekoskella kasvanut Martti on säilyttänyt yhteyden vanhaan kotikaupunkiinsa. Myös Martti ilahtui muutama vuosi sitten, kun tuli tieto uuden biotuotetehtaan rakentamisesta. Martti on käynyt tutustumassa uuden tehtaan toimintaan Metsä Groupin vierailukeskuksessa.
– Se on hieno juttu, että saadaan uutta verta ja meininkiä. Toivon mukaan saadaan myös paljon pikkutehtaita hyödyntämään sivuvirtoja. Siten saadaan lisää työpaikkoja ja verotuloja kaupungille.