Urheiluhenkinen äänekoskelaisryhmä kävi neljän yön reissulla Saksassa. Futiksen lisäksi poppoo perehtyi kulttuuriinkin. Matkakertomuksessa myös informatiivista ainesta:
*
Torstaina 25. huhtikuuta starttasimme kello 6.15 kahdeksan reippaan matkaajan voimin kohti Tamperetta. Sieltä otimme kyytiin vielä yhden matkalaisen. Matkaseurueeseemme kuuluivat Petri Laajala, Arto Häkkinen, Juha, Roope, Kasperi ja Santeri Häkkinen, Aki ja Perttu Huntus sekä Seppo Möttönen.
Lensimme Helsingistä Riikan kautta Frankfurtiin. Frankfurtista jatkoimme matkaamme vuokra-autolla vielä noin 200 km Kölniin. Seurueemme oli sen verran lukuisa, että tarvitsimme pikkubussin ja onneksemme vuokraamolla oli tarjota meille vain uudenkarhea Mersu. Lehmänhermoinen kuljettajamme Arto oli moottoritien vilinässä kuin kotonaan – Äänekosken neljän ruuhka on ilmeisen hyvä koulu, sen jälkeen pärjää missä vain.
Ensikosketuksen kohdemaan ruokakulttuuriin saimme moottoritien huoltoasemalla, jossa nautimme todella maittavan saksalaisen päivällisen makkaroineen ja paikallisine virvokkeineen. Perille Leonardo Hotel Kölniin saavuimme iltayhdeksältä paikallista aikaa. Lämpömittari näytti vielä illallakin +25.
PERJANTAIAAMUNA tankkasimme seurueemme täyteen hengen ravintoa tutustumalla Kölnin tuomiokirkkoon. Reippailimme 533 askelmaa yhden tornin huipulle. Näkymät kaupungin ylle olivat mahtavat. Eivätkä jalat muuten painaneet yhtään, oltiinhan seuraavaksi menossa Leverkusenin jalkapallojoukkueen viimeistelyharjoituksiin.
Akin tuttava Kölnistä, Kati, oli onnistunut järjestämään meille tapaamisen Bayer 04 Leverkusenia valmentavan Sami Hyypiän kanssa, joten autoilimme perjantai-iltapäiväksi Kölnistä 15 km matkan naapurikaupunkiin. Vesisade siivitti pelaajat ja Samin voittoa enteilevään viimeistelyharjoitukseen seuraavan päivän peliä varten. Harjoitusten jälkeen saimme pelaajilta nimikirjoituksia fanikaupasta ostamiimme lippiksiin ja muuhun rekvisiittaan; Sami Hyypiä pysähtyi kohdallemme manaten meidän tuoneen sateen tullessamme Suomesta.
Hieman myöhemmin pääsimme vielä jututtamaan Samia päästadionin VIP-tiloihin. Oli hienoa päästä näkemään vähän parempaa puolta stadionin tiloista. Jutustelu pyöri jalkapallon ympärillä, olihan matkassa mukana entisiä ja nykyisiä jalkapalloilijoita. Aki kysyi Samilta hänen valmentamistavoistaan. Sami kertoi perustavansa valmentamisensa enemmän tekemiseen kuin tilastoihin. Toki valmennuksessa tilastonikkareitakin riittää. Hän mainitsi omalla peliurallaan ottaneensa keskimäärin neljä spurttia peliä kohti, kun useimmat muut ottavat 25–30 spurttia.
Pitkän pelaajauran tuoma kokemus ja pelisilmä antavat varmuutta valmentamiseen. Sami pitää kovasti Suomen maajoukkueen tämänhetkisestä pelitavasta, joten yhteistyö Mixu Paatelaisen kanssa on melko tiivistä.
Kuvien ja nimmareiden jälkeen Sami lupaili 5–0-voittoa seuraavan päivän pelistä lähtiessään joukkueen kanssa hotelliin valmistautumaan seuraavan päivän kotipeliin. Se kertoo jotain joukkueen sitoutuneisuudesta ja yhteishengestä, että myös kotipeleissä vietetään peliä edeltävä yö hotellissa, vaikka toisaalta, ”siitähän niille maksetaan”.
Leverkusenin ja Bremenin matsissa oli muitakin kuin äänekoskelaisia.
LAUANTAINA menimme hyvissä ajoin Bay-areenalle katsomaan Leverkusenin ja SV Werder Bremen peliä. Saapuessamme stadionille noin tuntia ennen pelin alkua vastustajajoukkueen kannattajien laulu raikui jo stadionin täydeltä. Katsojia pelissä oli 30 210, huimasti enemmän kuin kotimaan jalkapallopeleissä. Ennen pelin alkua Sami Hyypiä moikkasi meille katsomoon nähdessään meillä mukana olleen Suomen lipun.
Leverkusenin puolustuspeli toimi, kun maaliakaan ei kotijoukkueen verkkoon tehty. Voittomaali syntyi hieman kyseenalaisesta rangaistuspotkusta. Pari muutakin oivallista paikkaa joukkueella oli. Muutaman kerran Hyypiä hermostui tuomaritoimintaan ja oman joukkueen huolimattomaan erikoistilannepelaamiseen. Ilmeisesti asioita ei tehty hyökkäyspäässä, kuten oli sovittu.
Kotijoukkueen 1–0-voittoon päättyneen ottelun jälkeen Werder Bremen -fanien kannustuslaulu jatkui tappiosta huolimatta ja joukkue jatkaa taistelua sarjapaikastaan. Leverkusen varmisti sittemmin 4. toukokuuta voitollaan Nürnbergistä paikan Mestareiden Liigaan. Näin myös Sami Hyypiän ura valmentajana jatkuu nousujohteisesti. Kiitos unohtumattomasta tapaamisesta ja menestystä, Sami!
SUNNUNTAINA ajoimme Kölnistä noin 100 km Gelsenkircheniin Veltins areenalle, joka on FC Schalke 04 -joukkueen kotistadion. Illalla oli tiedossa FC Schalke 04:n ja Hamburger SV:n välinen peli. Toivoimme näkevämme Teemu Pukin Schalken avauskokoonpanossa.
Peliä oli yhdeksänhenkisen matkaseurueemme lisäksi katsomassa 61 663 katsojaa. Tunnelma oli loistava kotijoukkueen voittaessa 4–1. Teemu Pukkikin oli kentällä pelin viimeiset viisi minuuttia. Toiveemme Pukin avauskokoonpanossa olosta ei toteutunut. Tämän pelin perusteella ei tarvitse ihmetellä miksi Pukilla on vaikeuksia vakiinnuttaa paikkaansa avauksessa, muuan Klaas-Jan Huntelaar iski puhtaan hattutempun 45 minuutin sisään. Pelin jälkeen olimme kokoontuneet katsomoon Suomen lipun taakse, jolloin Teemu Pukki morjesti meille näyttämällä peukkua.
Suomi-tunnelmissa Schalke–HSV-matsin jälkeen.
Pelin jälkeen, parkkialueen ruuhkasta tunnin odotuksen jälkeen päästyämme, jatkoimme matkaa Braunfelsin ”alppikylään”, 200 km lähemmäs Frankfurtia ja lentokenttää. Olimme varanneet porukallemme oman talon viimeiseksi yöksi Gasthof Am Turm -nimisestä viehättävästä pikku majatalosta. Maisemat olivat todella vaikuttavat, harmi kun meidän visiittimme jäi 8 tunnin mittaiseksi!
AIKAISIN maanantaiaamuna lähdimme kohti Frankfurtin lentokenttää ja saimme loppumetreillä vielä opetuksen, ettei navigaattoriin pidä luottaa sokeasti. Laite ohjasi meidät aivan toiselle puolelle lentokenttää, joten päätimme hiljentää laitteen ja luottaa perinteisiin opasteisiin ja erehtymättömä.
Lennot varattiin Budjetista ja Travelstartista, hotellit Booking.comista ja auto Autoeuropen kautta, tiukkojen hintavertailujen jälkeen tietenkin.
Jalkapallopeleihin saa parhaiten lippuja jalkapalloseurojen omien lipputoimistojen kautta, asiointi onnistuu sähköpostitse tai nettilippukauppoihin rekisteröitymällä.
Teksti: AKI HUNTUS, JUHA HÄKKINEN, PETRI LAAJALA
