60 vuotta täyttävä Matti Tuononen pohtii elettyjä vuosikymmeniä. Seitsemällä eri vuosikymmennellä eläneellä on muistojen kultainen kirja muovannut miestä aina sivu ja luku kerrallaan.
Matti Tuonosen nimen perään tai alkuun saan toimittajana kirjoittaa titteliksi kaupunginjohtaja. Nyt heitetään tittelit pois ja puhutaan ihmisestä nimeltä Matti.
Matti syntyi perheensä kuopukseksi ja upseeri-isän töiden vuoksi perhe muutti paikkakunnalta toiselle. Syntymäpaikka on passissa Lievestuore, ja vaikka Matti on kiertänyt maakuntia ja maailmaa, on ympyrä sulkeutunut lähes umpeen, sillä vuodesta 2016 hänen kotikuntansa on ollut Äänekoski. Hän laskee, että alkaa olla pisin yhtäjaksoinen postinumero, jossa hän on aamukahvinsa juonut. Muistikuvat 1960-luvulta ovat varsin vaaralliset, kun kolmivuotias Matti kiipesi räjähdysainejunaan.
– Kolme vuotta vanhempi isoveljeni Jukka ja puolitoista vuotta vanhempi Mikko vahtivat minua vanhempien ollessa töissä. Ollessani kolmevuotias, hypättiin veljien kanssa junaan ja sieltä hiekkakuoppaan. Ollessani nelivuotias, muutimme Kuopioon. Se oli harmitonta aikaa, kun oli kivaa ja kavereita. Oltiin ulkona aamusta iltaan kesät talvet, pelattiin jalkapalloa, hippasta ja piilosta Hatsalankadun kasvattien kanssa.
Savolaisuus ei tarttunut, mutta kieli kyllä. Kun perhe muutti Ähtäriin vuonna 1972 meinasi vastuu siirtyä kuulijalle.
– Väännettiin veljien kanssa niin vahvaa savoa, niin ettei kukaan ymmärtänyt mitään. Murre karisi, ja opin, että Suomessa pärjää kirjakielellä.
Ei vain Keski-Suomi, Savo ja Pohjanmaa, sillä asuttu on myös Pirkanmaalla ja pääkaupunkiseudulla. Vuosina 1987 – 1987 hän oli turvaamassa rauhaa ja vuosina 1997-1998 Unkarissa ja Bosniassa.
– Olen asunut siellä ja täällä, mutta minne asetun, olen aina kuin kotonani.
Jos miettii kuluneita kymmeniä ja niiden tapahtumia, niin parasta ei tarvitse miettiä.
– 1970-luku oli parasta aikaa kun sai elää turvallista ja mukavaa lapsuutta ja nuoruutta vailla huomisen murheita ja huolia. Voisin kuvailla itseäni varsin vapaan kasvatuksen hedelmäksi, ei ollut kotiintuloaikoja, eikä ollut vanhempien kesken vietintävälineitä käytössä, oli vain toisen ihmisen luottamus.
Matilla on vahva musiikkitausta. Hän sanoo, kuinka 1970-luvulla tehtiin ”ylivoimaisesti parhaat biisit”.
– Unohtamatta 1960-luvun musaa, Beatles on kaiken perusta. 1980-luvulla musiikki muuttui ihan hirveäksi, kun tuli isot rummut ja syntikat. Siihen loppui oikea soitto. Kun studiotekniikka kehittyi, tuli biiseistä monipuolisempia, kun vielä 1960-1970 -luvuilla soitettiin livenä kaikki. Nykyään studioissa pelataan palaepeliä, eikä livenä tehdä oikeastaan mitään. Nykyään saadaan huono laulajakin miksattua ihan hyväksi – no, siitä on ollut itsellenikin hyötyä, Matti hörähtää.
Bändinsä Vanhaa Roinaa elää omaa rauhaisaa eloaan ja uutta musiikkia tehdään kun sellaista on syntyäkseen.
– Onneksi meidän musa on sellaista, ettei sitä tarvitse korjailla.
1980-luvulla tuli päähän valkolakki, povitaskuun merkonomin tutkinto ja lähtö armeijan harmaisiin. Matti kertoo vihanneensa inttiä koko 330 päivää, mutta lähti silti rauhanturvaajaksi Syyriaan. Pyssyyn ei kirjanpitohommissa tarvinnut tarttua.
– Opin ymmärtämään ja arvostamaan arabikulttuuria, sillä ihmiset olivat ystävällisiä ja vieraanvaraisia. Se oli opettavainen vuosi, sillä maailmankuvani laajeni ja ymmärrys kulttuurisista erialisuuksista kasvoi.
Matille tarjottiin kymmenen vuoden siviilivirkaa Irakissa mutta Ähtäri veti puoleensa ja sinne hän perusti ensimmäisen yrityksensä: on kokeiltu ravintoloitsijana oloa, on pyöritetty äänitysstudiota sekä kokeiltu myös elokuvateatteri -yrittäjän osaa.
1990-luvulla alkoi Helsinki vetää puoleensa, siellä tuli taskuun merivartijan paperit.
– Merivartijan hommien lisäksi pyöritin veljeni kanssa videovuokraamoa, sitten perustin perheen ja sain kaksi poikaa. Toimin lääninhallituksen tarkastajana ja palasin Keski-Suomeen Keuruulle kapiaseksi, mutta univormun puin päälleni vain vuodeksi, jonka jälkeen homma muutettiin siviiliviraksi.
Ylempi korkeakoulututkinto vuonna 2011. Matti tuli Äänekoskelle talousjohtajaksi vuonna 2013 ja kaksi vuotta myöhemmin hänestä tuli kaupunginjohtaja. Matti päätti pistää kaupungin talousasiat kuntoon. Ja niin hän tekikin.
– Olen viihtynyt hyvin Äänkeoskella. Täällä on nykyään hyvät harrastusmahdollisuudet ja voin sanoa, ettei kymmenen vuotta sitten ollut. Eikä ollut hyvin oikein mikään, sillä kaupunki oli aika huonossa jamassa niin taloudellisesti kuin infrankin puolelta, koulut, päiväkodit ja urheilupaikat olivat sökönä. Kaikki on tehty nyt uusiksi. Täällä on hyvä kasvattaa lapsia kun on turvallista, tekemistä ja edullista.
Elämän jälkikolmannekselle siirtyvän luonne on sellainen, ettei paikallaan tahdo pysyä.
– Kovasti mieli kehittää asioita eteenpäin, enkä puhu vain töistäni vaan elämästä yleensä. En halua tulla miksikään, ei ole päämäärää mennä mihinkään eikä olla sen kummempaa. Tärkeintä on, että läheisillä on ympärilläni hyvä olla.
Äkkinäinen voi saada Matista kuvan, että hän on jyrkkä ja kulmikas. Näin ei ole, kun vain antaa tutustumiselle mahdollisuuden huomaa, että humaanius paistaa.
– Olen luonteeltani sellainen, että sanon mitä ajattelen. Olen siinä mielessä helppo tyyppi, ettei tarvitse miettiä, mitä olen asioista mieltä. Se ei ole todellakaan mitään ilkeyttä, vaan teen minun ympärilläni elävien helpoksi, kun ei tarvitse miettiä. En sano koskaan mitään loukatakseni ketään. Tykkään mennä suoraan asiaan, ja keskustella asiasta enkä sen vierestä. Omasta mielestäni olen reilu kaveri joka hoitaa asiat kuten ne kuuluu hoitaa. Hoidan omia työasioitani viikonloppuina ja iltaisin, mutta annan alaisteni viettää vapaa-aikaansa.
Työminä eroaa ihminen-Matista, sillä työajalla hoidetaan veronmaksajien asioita.
– Teen töitä sata lasissa ja pyrin, että asiat menevät kuntalaisten kannalta parhain päin. Kotoan soittelen kitaraa, katselen leffoja ja käyn lenkillä ja hyvänä unilääkkeenä toimii äänikirjat ja podcastit, joissa ei ole ärsykkeitä.
29. kesäkuuta ei juhlita vanhenemista eikä vastaanottoa ole.
– Isot juhlat on jo juhlittu. Elämä on välillä mukavaa ja välillä se ei ole niin mukavaa. En ole vielä orientoitunut eläkemoodiin, sillä koneessa on virtaa ja kovasti kehittämishalua, Matti Tuononen sanoo.
Hurrrjan paljon onnea täältä ÄKSän toimituksesta ja tervetuloa elämän jälkikolmannekselle!
