Positiivisen pedagogiikassa tarjotaan sellaisia ympäristöjä, työkaluja ja läsnäoloa, joiden avulla lapsi oppii vahvistamaan omaa hyvinvointiaan.
– Olen saanut työhöni todellisia konkreettisia työkaluja, Koiviston koulun luokanopettaja Leila Hakkarainen kiittää.
Hakkarainen on yksi 24:stä tänä keväänä Äänekoskelle valmistuneesta positiivisen pedagogiikan ja laaja-alaisten hyvinvointitaitojen opettajista. Äänekosken kaupungin opettajia suoritti lukuvuoden kestävät, 35 opintopisteen opinnot töidensä ohella.
Aiemmin Äänekoskella on lisäkoulutuksen suorittanut parikymmentä opettajaa, joten nyt Äänekoskella on lähes 50 positiivisen pedagogiikan ja laaja-alaisten hyvinvointitaitojen opettajaa. Määrä olisi upea saavutus missä tahansa isommassakin kaupungissa.
Pelkästään Koiviston koulusta koulutuksen on nyt käynyt neljä opettajaa.
– Positiivinen pedagogiikka on osa meidän koulun arkea, eikä se jää vain muodollisuudeksi. Meillä Koivistossa on hieno uusi hirsikoulu, mutta meillä koulun hyväksyvä ilmapiiri ja oppimisen ilo on tärkeintä, eivät komeat seinät, Leila Hakkarainen näkee.
Koulutuksen aikana eri koulujen ja päiväkotien opettajat tutustuivat toisiinsa ja näkivät muidenkin toimintatapoja. Hyviä käytäntöjä ja harjoituksia voi nyt viedä omaan työyhteisöön muillekin opettajille. Lisäksi opetussuunnitelmaan saadaan koulutuksesta hyvää sisältöä.
– Opit on nyt helppo viedä käytäntöön, kun niitä on yhdessä tehty. Myös muiden lopputyöt ovat jokaisen käytössä, Suolahden yläkoulun aineopettaja Katja Lahtinen kertoo.
– Tämä on myös avannut silmiä, millaisia asioita pienemmissä kouluissa tehdään, ennen kuin ne oppilaat tulevat vaikka meille yhtenäiskouluun.
Myönteisten tunteiden ja onnistumisten vahvistamista
– Vahvuuksia ei voi liikaa korostaa, varsinkin kun kyse on murrosikäisistä lapsista, Katja Lahtinen miettii.
Positiivisen pedagogiikassa tarjotaan sellaisia ympäristöjä, työkaluja ja läsnäoloa, joiden avulla lapsi oppii vahvistamaan omaa hyvinvointiaan. Opetuksen keskiössä on luonteenvahvuuksien ja myönteisten tunteiden tunnistaminen ja hyödyntäminen. Positiivisen pedagogiikan keinoin voidaan harjoitella kykyä havaita myönteisiä tunteita, ja myös tavoitteellisesti lisätä myönteisiä kokemuksia arkeen. Kun lapsi oppii huomaaman omat onnistumisensa, kokemukset muuttavat häntä pysyvästi vahvemmaksi ja toipumiskykyisemmäksi.
– Koulutus ei ollut niinkään teoreettinen, vaan hyvin käytännönläheinen. Koulutuksen alussa lähdimme ensin tutustumaan omaan itseen, mikä on ensiarvoisen tärkeää, jotta positiivista pedagogiikkaa voi toteuttaa ja viedä oppilaille, Hakkarainen kertoo.
Opettajan työ on hektistä, jolloin vuorovaikutus- ja tunnetaidot ovat tärkeitä. Pitää osata myös pysähtyä ja kuunnella.
Äänekosken kaupunki on satsannut opettajiensa lisäkoulutusmahdollisuuksiin.
– Koulutus on ollut meidän opettajillemme ilmainen ja siihen on saanut käyttää myös työaikaa, opetus- ja kasvatusjohtaja Ville Härtsiä kertoo. Härtsiä onkin ollut todella vaikuttunut, kuinka motivoituneita lisäkouluttautumiseen, vaativan työn ohella, opettajat ovat Äänekoskella olleet.
Kouluttaja Viivi Pentikäinen näkee, että koulutus on aidosti panostamista hyvinvointiin ja hyvinvoinnin edistämiseen kouluissa, eikä niin, että tavoite lukisi vain strategiassa.
– Pisteet Äänekoskelle siitä, että koulutukseen on voinut käyttää myös työaikaa. Yleensä muissa kaupungeissa opettajat osallistuvat koulutukseen täysin omalla ajallaan viikonloppuisin. Tämä on oikeaa ja vaikuttavaa hyvinvoinnin edistämistä, Pentikäinen sanoo.
– Koulutus täydentää hyvin olemassa olevia opettajaopintoja. Tämä on hieno satsaus kaupungilta, Lahtinen kiittää.
– Olen tosi kiitollinen, että tällaisen lahjan kaupunki on meille antanut, Koiviston esiopetuksen varhaiskasvatuksen opettaja Tarja Aho komppaa.
Hienoa, mutta missäs mies opettajat?