Ex-kansaedustaja Lauri Oinonen (kesk) jätti maakuntavaltuustolle aloitteen henkilöjunaliikenteen palauttamisesta Keski-Suomen radalle eli Jyväskylä-Äänekoski välille.
Jyväskylä-Äänekoski rata on saatu huippukuntoon ja sen myötä keskustelu henkilöliikenteen palauttamisesta raiteille Äänekoski-Jyväskylä välille on kiihtynyt. Äänekoskella henkilöliikenne lakkasi syksyllä 1987, jolloin lättähattu lopetti päivittäisen kulkemisen. Väli oli suosittu ja VR:lle kannattava, sillä matkustajia riitti. Meillä on pitkät perinteet käyttää raideliikennettä, joten olisihan se upeaa, jos nyt kunnostetulle radalle saataisi muutakin kuin tukkikuormia liikumaan. Selustaa Lauri Oinosen jättämälle aloitteelle antaa viime vuonna tehty PIKERA – Pienten keskusten rautatieliikenne – selvitys.
– Tietenkin tämä vaatisi investointeja: liikennepaikolle pitäisi tehdä asemalaiturit ja jouduttaisi kenties tekemään kevyenliikenteen väylien lisäksi muitakin väyliä. Äänekoskella asemalaiturin paikka olisi siinä missä ennenkin, eli S-Marketille vievän alikulkusillan kupeella. Nämä investoinnit jäisi kuntien kontolle, Oinonen laskee Keski-Suomen opiston kauniin jugendrakennuksen aulassa.
Kun puhutaan kiskobussiliikenteessä, laitureiden ei tarvitsisi olla kovinkaan pitkät.
– Ne olisi siinä mielessä nopeasti tehtävissä.
Lauri Oinonen haluaa herättää keskustelua.
NELOSTIEN parannuksiin tuli takapakkia, kun perjantaina uutisoitiin, ettei rahaa olekaan välittömästi työhön laittaa. Oinonen lähtisi nyt hoputtamaan raideliikenteen palauttamisen puolesta.
– Ihmiset pendelöi yhä enemmän Nelostietä suuntaan ja toiseen. Liikennemäärät ovat kasvussa koko ajan, ja niin ovat myös onnettomuudetkin. Uusin uhkatekijä on raskaan liikenteen lisääntymien. Koska Nelostien parannukselle ei ole lähimain tulossa rahoitusta. Hetken aikaan pitää odottaa, että korjaukset ovat taas työn alla, jotta tie saadaan asianmukaiseen kuntoon. Kyllä tässä pitäisi olla raideliikennemahdollisuus myös käytössä, kaikki ei halua ajaa autolla.
Jos ajatellaan ympäristöystävällisyyttä on raideliikenne vahvoilla.
– Henkilöjunaliikennettä Äänekosken ja Jyväskylän välillä ei tulisi nähdä kilpailuna bussiliikenteen kanssa, jolla on omat erityisesti paikalliset lähipysäkkien mahdollisuudet vaan henkilöautoliikenteen osittaisena siirtämisenä maanteiltä ympäristöystävällisesti vihreään raideliikenteeseen, Oinonen sanoo.
MEILLÄ ON raiteet, vieläpä juuri sähköistetyt. Mitä meiltä sitten puuttuu, jotta henkilöliikenne voisi palautua Äänekoskelle?
– Pääkaupunkiseudulta vapautuu vielä liikennekelpoista junakalustoa uusien hankintojen myötä ja kenties tällä kalustolla kunnostettuna käyttötarkoitukseen voisi yksityinen liikenteenharjoittaja, kuten esimerkiksi täkäläisten bussiyrittäjien yhtymä, aloittaa henkilöjunaliikenteen Äänekosken ja ja Jyväskylän välisellä rataosuudella tulevaisuudessa, Oinonen pohtii aloitteessaan.
Oinosen mukaan pidemmän tähtäimen suunnittelussa tulisi selvittää uudelleen henkilöjunaliikenteen avaaminen myös koko matkaltaan Keski-Suomen radalle Jyväskylästä Äänekosken, Saarijärven, Keitelepohjan ja Pihtiputaan kautta Haapajärvelle, jossa tulisi olla vaihtoyhteydet Ylivieska-Iisalmi radan junaliikenteeseen.
OINONEN TOIVOO, että asiaa katsottaisi ennakkoluulottomasti tulevaisuuteen.
– Äänekosken ja Jyväskylän välisessä liikenteessä että hieman pitemmällä perspektiivillä henkilöjunaliikenteen mahdollisuuksiin koko Keski-Suomen radalla.
Vuonna 1949 Jyväskylän ja Äänekosken välillä kulki kahdeksan henkilöjunaa vuorokaudessa ja pysähdyspaikkoja oli 15. Kuinka vuonna 2017 pärjättäisi?
– Kyllä linjalla pitäisi olla vähintään kahdeksan vuoroa. Pysähdyspaikkoja emme tarvitsisi noin monta, esimerkiksi Vihtavuoren ja Tiituspohjan pysäkit tulisi miettiä tarkkaan. Kovin montaa pysähdystä ei voisi olla, että junamatkailu houkuttelisi myös nopeudellaan. Myös iltamyöhään kulkevaan ”teatterijunaan” olisi varmasti matkustajia. Arvioisin, että kolme varttia Äänekoskelta Jyväskylän keskustaan ei olisi mikään ongelma.
Nyt jäämme odottelemaan kuinka aloite saa tuulta purjeisiinsa.
– Haluan synnyttää keskustelua. Odotan yksityisen liikenteenharjoittajan innostumista aiheeseen. Tämä olisi vapaa rata yksityiselle liikenteenharjoittajalle. Mitään estettä ei olisi aloittaan pian, sillä radalla ei ole VR:n kilpailevaa liikennettä. Eikä se ole poissuljettu, että VR itse aloittaisi radalla liikennöinnin. Realistisena mahdollisuutena laskien henkilöliikenne voisi alkaa parin vuoden kuluttua, jos vain kaikki menisi kuin Strömsössä.
